Suomalaista sähköauton latausosaamista viedään maailmalle

Suomen kehittynyt energiajärjestelmä on hyvä pohja luoda uusia sähköautoteknologioita. Suomalaisen Parkkisähkö Oy:n kehittämä sähköauton latausjärjestelmä perustuu yli 50 vuotta vanhaan ideaan.

 

Helsinkiläinen Parkkisähkö Oy (kansainvälisesti Parking Energy) on valittu 15 parhaan joukkoon Start Up Energy Transition kilpailussa, johon osallistui kaikkiaan 450 yritystä ympäri maailmaa. Voittaja valitaan World Energy Councilin ja Saksan energiaviraston järjestämässä teknologiakonferenssissa Berliinissä 9.4.2019. Parkkisähkö tarjoaa sähköauton latauspalvelua ja -kaapelointiratkaisuja kiinteistöille.

Parkkisähkön toimitusjohtaja Jiri Räsänen pitää Suomen kehittynyttä energiajärjestelmää syynä, miksi Suomesta on lähtenyt maailmalle useita sähköautoteknologian yrityksiä. ”Suomen sähköjärjestelmä on rankattu monissa selvityksissä maailman kehittyneimmäksi. Tämä koskee niin sähkömarkkinan regulointia, verkon luotettavuutta kuin järjestelmään tuotua älykkyyttä. Ei ole sattumaa, että Suomessa syntyy korkeatasoista latausteknologiaa”, Räsänen sanoo.

Parkkisähkö perustettiin sen havainnon pohjalta, että Suomessa on yli miljoonalla pysäköintipaikalla sähköt valmiina auton lämmitystolppien myötä. Vain älykäs sähkön mittarointi ja tehonhallinta piti kehittää. Tuloksena syntyi maailman pienin, älykkäin ja nopeiten asennettava sähköauton latauslaite eli Parkkisähkö-älymoduuli, joka voidaan asentaa suoraan auton lämmitystolppaan.

”Tässä on jännä historiallinen kaari; lämpötolpat tulivat Suomeen 70-luvun öljykriisin seurauksena. Tuolloin pelättiin, että öljy loppuu ja pyrkimyksenä oli alentaa polttoaineen kulutusta. Nyt asetelma on päinvastainen; öljyä tuntuu riittävän liiaksi ja ilmasto lämpenee. Siksi vanha kaapelointi voidaan nyt päivittää IoT-aikaan. Vastaavassa laajuudessa kaapelointia ei löydy mistään muualta, ei edes muista pohjoismaista. Suomessa 50 vuoden kokemus pysäköintipaikkojen sähköistämisestä. Keski-Euroopassa näitä asioita opetellaan vielä alkeista lähtien.”

Ajatus valmiista kaapeloinnista Suomen parkkialueilla jaloistui Parkkisähkö-pikaliitinjärjestelmäksi. Pikaliitinjärjestelmässä parkkialueelle kaapeloidaan sähköauton latausvalmius samalla kaapelointimallilla kuin lämpötolpat. Latausvalmius toteutetaan asentamalla jokaista autopaikkaa kohden Parkkisähkö-pikaliitin. Latauslaitteen asentaminen Parkkisähkö-pikaliittimeen onnistuu muutamassa minuutissa ilman sähköalan ammattilaisen asennustyötä. Pikaliitinjärjestelmä perustuu avoimeen teknologiaan ja mukautuu jokaisen maan sähkömarkkinoille.

Parkkisähkö on menestynyt useissa kansainvälisissä yrityskilpailuissa. Kärkipaikkoja on tullut niin energiatekniikan, kiinteistöalan kuin liikkumisen palvelujen kisoissa. Kilpailumenestys on helpottanut tärkeiden kontaktien luomista, ”kilpailujen kautta meille on auennut suoria keskusteluyhteuksiä suuryritysten ja hallinnon huipulle, mikä ei välttämättä onnistuisi vaihteeseen soittamalla”, sanoo Räsänen.

Räsänen näkee, että sähköautoilun murroksessa Suomi kuuluu globaaleihin voittajiin. ”Meillä ei ole vanhaa autoteollisuutta, joka tuskailisi arvonsa menettävien tehtaidensa kanssa. Suomen ainoa autotehdas Uudessakaupungissa on jo pitkälle sopeutunut sähköautojen valmistamiseen. Suomella on mineraaleja ja niiden jalostusta sekä osaamista akkutehtaiden rakentamiseen. Latausjärjestelmien jälkeen ketjun viimeisenä lenkkinä on sähkön tuotanto, jonka kotimaisuusaste on korkea ja hiilidioksidipäästöt alhaiset.”

 

Lue lisää www.parkkisahko.fi

Lisätietoja Jiri Räsänen

Parkkisähkö Oy

Toimitusjohtaja

jiri.rasanen@parkkisahko.fi

Energia-alan nuori asiantuntija -nyt on aika hakea mukaan huomisen energiajohtajiin!

World Energy Council on kansainvälinen energia-alan verkosto, joka edistää kansainvälistä yhteistyötä energia-alalla ja edistää energia-alan kehitystä entistä kestävämpään suuntaan.

Future Energy Leaders eli tutummin FEL-100 on neuvoston kansainvälinen nuorille energia-alan asiantuntijoille tarkoitettu ohjelma. Ohjelman tavoite on inspiroida ja aktivoida nuoria ammattilaisia toimimaan edelläkävijöinä maailman polttavien energiakysymysten ratkaisemisessa. Ohjelmassa on mukana sata henkilöä ympäri maailmaa, joista noin kolmasosa vaihtuu vuosittain.  Vuoden 2019 haku on nyt auki!

Työskentelen itse energiapuolen ympäristöasiantuntijana ja tuulivoima-asiantuntijana ÅF:llä. Pääsin mukaan FEL100 -ohjelmaan viime vuoden haussa ja työnantajani on antanut täyden tuen ohjelmaan osallistumiselleni. Ensimmäisenä vuotena olen päässyt toimimaan toisena vetäjänä ympäristötyöryhmässä, jossa työnalla on sekä raporttia että webinaria. Syväsukellamme energian kestävyysnäkökulmiin, sen mittaamiseen ja vihreän eri sävyihin.  Tiimissä on mukana jäseniä Latviasta, Turkista, Intiasta, Ranskasta, Sri Lankasta ja Japanista ja itselleni se on ollut valtavan hyödyllinen oppimisprosessi eri näkökulmineen energiaan ja maantieteellisine painotuksineen. Lisäksi olen päässyt osallistumaan kahteen eri Energianeuvoston tapaamiseen, jossa FEL -ohjelman jäsenillä on ollut myös omaa ohjelmaa.

Ensimmäinen vuoteni ohjelmassa on ollut antoisa, ennen kaikkea näkökulmani energia-asioihin on laajentunut ja olen saanut laajan verkoston alan asiantuntijoita, joista joku osaa aina vastata esitettyyn kysymykseen, tai osaa ohjata sinut oikean henkilön luokse, riippumatta maantieteellisestä sijainnista. Vaikka ohjelmassa painotetaan ryhmän diversiteettiä, voi samasta maasta olla useampia ihmisiä mukana. Kannustan siis suomalaisia hakemaan mukaan ohjelmaan!

 

Ilona Välimaa

FEL-100 -jäsen

Hakemusten takaraja on 24 helmikuuta 17:00 0GMT, lisätietoa löydät WEC:n sivuilta.

Soficta voitti energia-alan startup -kilpailun

Älykäs energia startup-kilpailun 10 000 euron palkinnon vastaanottivat kisassa pitchannut Timo Rannikko (vasemmalla) ja toimitusjohtaja Sami Metsänperä (oikealla) ohjelmistoyritys Sofictasta. Palkinnon luovuttivat kilpailun järjestäjätahoja edustaneet Helena Kivi-Koskinen, Word Energy Council Finlandilta, Pia Salokoski, Business Finlandilta ja Juha Nyholm, Expomark Oy:stä. (kuva: Heikki Jokinen)

Soficta voitti energia-alan startup -kilpailun

Teksti: Suvi Salmela

Ohjelmistoalan yritys Soficta nappasi 10 000 euron pääpalkinnon Tampereen Energiamessuilla huipentuneessa startup-kilpailussa, jossa etsittiin tulevaisuuden älykkään energiajärjestelmän mahdollistavia ratkaisuja. Syyskuussa 2018 lanseerattu Aistio District Monitoring-palvelu vähentää merkittävästi kaukolämpöverkon huoltokustannuksia, ja on jo käytössä Turku Energialla ja Salon kaukolämmöllä.

Kolmen vuoden ikään ehtineen salolaisen Sofictan 12 työntekijästä 80 prosentilla on työhistoriaa Nokialta. Yritys kehittää erilaisia ohjelmistopalveluita muun muassa Huaweille, mutta startup-kilpailun voitto irtosi älykkäällä kaukolämpöverkon ylläpito- ja valvontajärjestelmällä.

Yhden kaukolämpökaivon huolto vie keskimäärin 10 tuntia vuodessa. Kun esimerkiksi Turun alueella on 2500 kaukolämpökaivoa, on kaivojen kunnon tarkistus ja huolto merkittävä kuluerä. Kaivojen reaaliaikainen valvonta vähentää merkittävästi kunnon tarkistuksen ja huollon kuluja, koska kaivoista saadaan reaaliaikaista tietoa ja siten huoltokäyntien määrää voidaan vähentää merkittävästi. Myös työturvallisuus paranee, koska loukkaantumisriski pienenee vähentyneiden käyntien myötä. Sofictan Aistio District Monitoring järjestelmä mittaa kaukolämpökaivoissa vedenpinnan korkeutta, lämpötilaa ja suhteellista kosteutta ja tuottaa siitä visuaalisen reaaliaikaisen näkymän. Järjestelmä mahdollistaa verkon kunnon seurannan ilman turhia tarkistuskäyntejä, ja se tuottaa automaattisia hälytyksiä, kun korjaus- tai tarkistustarvetta syntyy.

Tulevaisuudessa Soficta kehittää järjestelmää siten, että siihen voidaan liittää myös kaukoenergiaverkoston mittauspisteitä ja siten tuottaa dataa myös verkoston toiminnasta ja lämmönjakelun tehokkuudesta. Tämä on mahdollista koska palvelumme on kehitetty alustaksi, jota voidaan soveltaa tehokkaasti ja modulaarisesti erilaisten palveluiden toteuttamiseksi.

Seuraavaksi tähtäimessä Eurooppa

Nyt Soficta etsii kumppaneikseen tunnettuja energia-alan toimijoita, joiden kanssa voitaisiin päästä kiinni Euroopan markkinoille. ”Ohjelmistotalona meidän on helppo brändätä tuote suuren tunnetun palveluntarjoajan näköiseksi, toimitusjohtaja Sami Metsänperä kertoo. Suomessa markkina palvelulle on noin 5-10 miljoonan euron arvoinen. Euroopassa markkinan koko on noin kaksikymmenkertainen ja Venäjällä vieläkin suurempi, Kiinasta puhumattakaan missä on maailman suurimmat kaukolämpöverkostot ja -markkinat”, Metsänperä laskeskelee.

Vaikka kaukolämpöverkoissa on eroja, ovat ongelmat niissä melko lailla samoja eri puolilla maailmaa. Potentiaalia palvelulle löytyy erityisesti suurista kaupungeista. Esimerkiksi Varsovassa on yli 10 000 kaivoa. Tieverkossa sijaitsevia kaivoja joudutaan tarkistamaan öisin johtuen vilkkaasta liikenteestä, jolloin työ on vielä kalliimpaa ja työläämpää.

Palvelun kehityksessä on käytetty useita eri rahoituslähteitä. ”Olemme saaneet tuotekehitykseen kehitysavustusta Business Finlandilta, meillä on omaa tulorahoitusta, yksi sijoittaja, ja olemme investoineet tähän myös Business Finlandilta haettua tuotekehityslainaa, Metsänperä kertoo. Lisää volyymiä ja uusia avauksia saataisiin nykyistä suuremmalla henkilöstömäärällä. Se taas mahdollistuisi uusien yhteistyökumppaneiden rahoituksella”, Metsänperä pohtii.

Kustannussäästöjä tuoville IoT-ratkaisuille on energia-alalla kysyntää

”Vaikka tuotteen lanseerauksesta on vasta pari kuukautta, olemme jo nyt saavuttaneet tämän vuoden myyntitavoitteet ja uusia potentiaalisia asiakkaita tavataan tiuhaan”, Metsänperä kertoo.

”Välillä tuntuu, että energia-alalla IoT:sta puhuminen on tyhjää hypetystä ja todellista konkretiaa on vähän. Energia-ala tuntuu oikeastaan odottavan toimivia IoT-ratkaisuja. Aistio on nyt tällainen käytössä oleva konkreettinen palvelu, joka tarjoaa merkittäviä kustannushyötyjä käyttäjilleen”, Metsänperä toteaa.

Kilpailun järjestelyistä vastanneen Business Finlandin ohjelmapäällikkö Pia Salokosken mukaanstartup-kilpailu oli tänä vuonna erityisen suosittu ja sen taso oli kova. ”Myös kaikki finaalin pitchaajat onnistuivat erittäin hyvin. Voiton vienyt Soficta Oy:n ratkaisu erottui muista selkeästi kuvatulla kustannussäästöllä ja jo olemassa olevilla referensseillä”, Salokoski sanoo.

Lisätietoja

Sami Metsänperä
Toimitusjohtaja, Soficta
+358 50 483 6142
sami.metsanpera [at] soficta.fi

Parhaat opinnäytteet palkitaan – hakemukset 15.8. mennessä

World Energy Council ry ja Suomen energiaekonomistit ry palkitsevat lukuvuoden 2017 – 2018 aikana parhaat valmistuneet energiatalouden ja energiatekniikan opinnäytetyöt, jotka on ilmoitettu ehdokkaiksi 15. elokuuta 2018 mennessä.

Molempien palkintojen suuruus on 1 500 €. Lisäksi matkat ja majoitus Tampereelle palkintojen jako­tilaisuuteen maksetaan. Palkinto jaetaan ti 23.10.2018 valtakunnallisen Energiapäivän illallisella Tampereella.

Työ tulee olla tehty ylempää korkeakoulututkintoa varten ja ehdolle asetettavilta opinnäytetöiltä edellytetään vähintään arvosanaa 4 tai magna cum laude.

Raadin puheenjohtaja on ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen. Jäseninä ovat World Energy Council Finlandin edellinen puheenjohtaja Lauri Virkkunen, Aalto-yliopiston energiatutkimusalustan puheenjohtaja Yrjö Neuvo, ilmastopääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä, ylijohtaja Anni Huhtala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta, Pekka Järvinen Suomen energiaekonomisteista, toimitusjohtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä, Smart Energy Transition -hankejohtaja Armi Temmes Aalto-yliopistosta ja WEC:n Future Energy Leader -ohjelmassa oleva Ilona Välimaa. Sihteerinä toimii Helena Kivi-Koskinen.

Lomakkeet, opinnäytetyön tiivistelmät ja kopiot opinnäytetöistä pyydämme palauttamaan 15.8.2018 mennessä.

Lisätiedot ja ehdotukset palkittavaksi opinnäytetyöksi:
Helena Kivi-Koskinen, p. 050 314 2955, helena.kivi-koskinen@wecfinland.fi

23.7.2018

World Energy Council Finland ry                        Suomen Energiaekonomistit ry

STARTUP-YRITYS, ONKO SINULLA RATKAISU TULEVAISUUDEN ÄLYKKÄÄSEEN ENERGIAJÄRJESTELMÄÄN?

Business Finland, World Energy Council ja Suomen messusäätiö järjestävät älykäs energia -aiheisen kilpailun, jonka pääpalkintona on 10 000 euroa. Kymmenen parasta yritystä saavat pitchauskoulutusta ja kilpailun raadin valitsemat viisi yritystä pääsevät pitchaamaan Tampereen Energiamessujen päälavalle 25.10. 2018. Kaikki kilpailun osallistujat pääsevät ehdolle huhtikuussa 2019 Berliinissä järjestettävään Start Up Energy Transition -kilpailuun.

Kilpailussa halutaan nostaa esiin startup-yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia ja uutta tarjottavaa energia-alalle. Kilpailuun osallistuvan startupin ehdotus voi liittyä esimerkiksi energiatehokkuuteen, älykkääseen kotien energianhallintaan, kuluttajan roolin muutokseen, kysyntäjoustoon, sähköisen liikenteen ratkaisuihin, hajautettuun uusiutuvan energian tuotantoon, älykkäisiin lämmitys- ja jäähdytysratkaisuihin, energian varastointiin tai älykkäisiin sähköverkkoihin.

Kilpailu huipentuu 25.10. Tampereen Energiamessuilla, joka on Pohjoismaiden suurin energia-alan ammattitapahtuma. Tapahtuman järjestää Expomark Oy.

Lähetä ehdotuksesi 14.9.2018 mennessä osoitteeseen energiakilpailu@businessfinland.fi

Kuvaa maksimissaan 1-2 A4-sivun mittaisella ehdotuksella, millainen tiimi yrityksellänne on, mikä on energia-alan innovaationne ja mihin tämä johtaa yrityksenne ja energia-alan 5-10 vuoden päästä. Älä lähetä muita liitteitä. Huomioi, että viisi parasta ehdotusta julkaistaan Energiamessujen ja Business Finlandin www-sivuilla, joten ethän laita ehdotukseesi liikesalaisuuksia. Startup-yrityksellä tarkoitetaan tässä kilpailussa Suomeen rekisteröityä yritystä, joka on maksimissaan viiden vuoden ikäinen.

Business Finland valitsee ehdotuksista 10 parasta ehdokasta, jotka pääsevät pitchauskoulutukseen. Näistä kymmenestä ehdokkaasta kilpailuraati valitsee viisi parasta pitchaamaan Energiamessuilla. Messuyleisö päättää voittajan äänestämällä pitchausten jälkeen.

LISÄTIETOJA KILPAILUSTA:

Pia Salokoski
Älykäs energia -ohjelman päällikkö
Business Finland
pia.salokoski (at) businessfinland.fi
puh. 050 5577 672

Helena Kivi-Koskinen
Toiminnanjohtaja
World Energy Council Finland
helena.kivi-koskinen (at) wecfinland.fi
puh. 050 314 2955

Paula Eskola
Älykäs energia -ohjelman koordinaattori
Business Finland
paula.eskola (at) motiva.fi
puh. 040 555 2961

Helena Kivi-Koskinen nimitetty World Energy Council Finlandin toiminnanjohtajaksi

Energia-alan ja kestävän kehityksen asiantuntija, VTM Helena Kivi-Koskinen aloittaa 1.11. World Energy Council Finlandin johdossa, kun nykyinen toiminnanjohtaja Lauri Muranen siirtyy uusiin tehtäviin.

”World Energy Council (WEC) on ainutlaatuinen kansainvälinen energia-alan foorumi. Olen innoissani päästessäni kehittämään WEC:n Suomen osastoa ja edistämään korkealaatuista kotimaista energia-alan keskustelua.”, Kivi-Koskinen toteaa. Hän on työskennellyt mm. Energiateollisuus ry:n edeltäjässä Finergyssä, konsulttiyhtiö Pöyryssä ja terästeollisuuden yhtiöissä SSAB:ssa ja Ruukissa vaativissa asiantuntija- ja edunvalvontatehtävissä. Jatka lukemista

Maakaasu ja joustavuus Euroopan energiamarkkinoilla

Lämmitys kysyntäankkurina

Euroopan maakaasusta puhuttaessa keskitytään usein tarjontaan, kuten esimerkiksi alati kasvavaan Venäjän-tuontiin, Ukrainan läpikulkureittiin ja toisaalta yhdysvaltalaisen LNG:n tarjoamaan vaihtoehtoon. Vähemmän puhutaan siitä, mihin maakaasua Euroopassa oikein tarvitaan ja mitä kysynnänvaihtelut kertovat joustavuuden merkityksestä energiajärjestelmässä.

Maakaasukysynnän sydänmaa on Luoteis-Eurooppa, joka kattaa Saksan, Ison-Britannian, Hollannin, Ranskan ja Belgian. Näiden maiden kaasunkulutus vuonna 2016 oli 178 miljardia kuutiometriä, josta valtaosa, noin 54 prosenttia, toimitettiin vähittäisjakeluverkkoihin, siis pitkälti asuntojen ja muiden tilojen lämmittämiseen.

Vuosittaista keskiarvoa mielenkiintoisempaa on, milloin kaasua kulutetaan. Vähittäisjakelukysyntä on tietenkin vahvasti sääriippuvaista etenkin talvikuukausina, ja sen osuus kaasunkysynnästä nouseekin hetkittäin jopa neljään viideosaan. Maakaasun suurimpia eroavaisuuksia moniin muihin raaka-aineisiin verrattuna on sen suuri kausittainen kysyntävaihtelu.

Esimerkiksi Saksassa päivittäinen kaasunkysyntä vuosina 2011-2016 oli keskimäärin 85 % korkeampaa talvisin (loka-maaliskuu) kuin kesäisin (huhti-syyskuu). Sähkön puolella luku oli noin 12 %.

Talviaikana myös päivittäiset erot kasvavat rajusti — vuosien 2011-2016 päivittäinen keskihajonta Saksassa oli noin 63 mrd m^3 / pvä ja keskiarvo 292 mrd m^3 / pvä. Vaihtelu on niin suurta, että toteutuneen lämpötilan poikkeama kausittaisista normeista on tärkein maakaasun hinta-ankkuri talviaikoina.

Näin suuri kysynnänvaihtelu asettaa suuret vaatimukset tarjonnan joustavuudelle — miten tarjonta vastaa siihen? Tärkein joustavuuden tarjoaja on varastot, joista suurimmat toimivat pääsääntöisesti kausittaisella profiililla, siis täyttäen itsensä kesällä ja purkaen volyyminsä talvella. Pienemmät varastot sen sijaan vaihtelevat notkeasti injektioista takaisinottoihin jopa päivittäin sen mukaan, onko myöhemmälle toimitukselle tarjolla korkeampia hintoja kuin päivän sisäisellä markkinalla.

Joustoa löytyy myös infrastruktuurista. Vuoden 2008 finanssikriisi runteli Euroopan teollisuuden maakaasukysyntää pahasti jättäen runsaasti putkia alihyödynnetyksi. Lisäksi maanosaan on rakennettu viime vuosina runsaasti maiden välistä ja -sisäistä siirtokapasiteettia, niin yksityisin kuin julkisinkin varoin. Markkinoiden likviditeetti on niinikään parantunut — volyymeillä mitattuna noin 75 % vuosina 2013-2016 — laajan ja yhä jatkuvan liberalisoinnin ansiosta, jota EU on osaltaan vauhdittanut.

Yhdessä nämä tekijät ovat johtaneet tarjonnan joustavuuden kasvuun, minkä yksi seuraus on ollut maiden välisten hintaerojen raju lasku. Maantieteellisten hintaerojen lisäksi hintaerot kesien ja talvien välillä ovat kaventuneet varastokapasiteetin yltäkylläisyyden ansiosta. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta Euroopan maakaasumarkkinoilla vallitseekin toistaiseksi joustavuuden yltäkylläisyys.

Maakaasun joustavuus tulevaisuudessa

Lähitulevaisuudessa joustavuus voi kuitenkin joutua koetukselle kolmesta eri syystä. Koska kausittaiset hintaerot ovat kaventuneet, suuret varastot kamppailevat kannattavuutensa kanssa ja merkittävää osaa kapasiteetista uhkaa sulkeminen lähivuosina. Samoin pitkäaikaisten siirtokapasiteettisopimusten raukeaminen nostaa maiden välisen kaasunsiirron kustannuksia ja täten nostaa joustavuuden hintaa. Kolmas merkittävä syy on Alankomaiden, EU:n suurimman kaasuntuottajan, tuotantoprofiilin muuttuminen talvipainotteisesta tasaiseksi, mikä lisää tarvetta tuoda joustoa maanosan ulkopuolelta, käytännössä joko Venäjältä tai globaaleilta LNG-markkinoilta.

Venäjälle Ukraina on kallein kaasureitti Eurooppaan, joten jousto tapahtuu toistaiseksi sen kautta, siinä missä Nord Streamin ja Jamal-Eurooppa -putken kautta tuodut volyymit pidetään tyypillisesti maksimissaan. Tosin tämänkin jouston kustannuksia lisää se, että Ukrainan Naftogaz on halunnut jo vuoden 2016 alusta saakka miltei tuplata transit-kapasiteettinsa hinnan.

Sen sijaan LNG-markkinoilla on tarjolla yhä enemmän ja enemmän volyymejä, ja kasvava likviditeetti voisi hyvinkin tasoittaa paitsi lyhyen aikavälin kysyntäpiikkejä mutta myös kausittaisia vaihteluja Euroopassa. LNG:n tuleva rooli Euroopassa on kuitenkin vielä suuri kysymysmerkki, sillä toistaiseksi hinnat Aasiassa, jossa talvi tulee samaan aikaan kuin Euroopassa, ovat pysytelleet kroonisesti Euroopassa tarjottuja korkeammalla. Aasian kysynnässä on yhä enemmän myös maanosan sisäistä vaihtelua — kun yhden kulutus laskee ja hinnat hellittävät, toinen lisää ostojaan.

Lähihistoriassa LNG:n kyky tasoittaa Euroopan spot-hintojen heilahteluja on ollut heikko. Syinä tähän on pitkät odotusajat rahdin oston ja toimituksen välillä ja toisaalta se, että markkinatoimijoilla on keskimäärin heikkojen hintojen vuoksi kannustin pitää mantereen LNG-tankit melko tyhjinä kiehumistappioiden välttämiseksi. Toisaalta, jos monien markkinatoimijoiden ja esimerkiksi IEA:n ennustama valtava LNG-tuotannon lisäys toteutuu lähivuosina, joustoa voi helposti riittää myös Euroopan tarpeisiin.

Joustavuus energiamarkkinoilla

Joustavuuden merkitys sekä sähkö- ja kaasumarkkinoille on nousussa. Ensin mainituilla joustavuudesta on paikoittain jo selvää pulaa, ja se toimitetaan mantereella tehottomasti ja suurin päästöin. Maakaasu on ollut uusiutuvien nousussa pääsääntöisesti häviäjän roolissa, sillä sähkömarkkinat ovat hakeneet tarjontajoustonsa alunperin perusvoimaksi rakennetusta hiililauhteesta, ajoittaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Nyt tätä asetelmaa ollaan betonoimassa myös politiikan keinoin, muun muassa “kapasiteettimarkkinoiden” otsikon alla. Maakaasun ja hiilen keskinäisestä hintasuhteesta on muodostunut tärkeimpiä Euroopan sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä määrittäviä tekijöitä, vaikka erinäisiä kieltoja ja tulevaisuuden teknologioita fetisoiva julkinen keskustelu ei asiaa juuri nosta esille.

Jos sähköntuotannon dekarbonisaatio etenee yhä enemmän kieltojen kautta esimerkiksi co2-hinnoittelun sijaan, joustavuuden merkitys kasvaa entistäkin nopeammin. Esimerkiksi Hollannissa on ehdotettu asuntojen irroittamista maakaasuverkoista lain voimalla. Jo hyvin karkea laskelma viime vuosien kuukausittaisiin keskiarvoihin perustuen osoittaa haasteen laajuuden: Saksassa sähkökuorman ero talven ja kesän välillä on 11 GW:n mittaluokassa. Jos maakaasun vähittäiskysyntä korvattaisiin sähkölämmityksellä 1:1, kausivaihteluun tulisi noin 87 GW ylimääräistä, puhumattakaan kuukausien ja päivien välisestä lisääntyneestä vaihtelusta. Joustavuudessa siis riittää haastetta.

 

Kirjoittaja: Vesa Ahoniemi. Ahoniemi (MPhil) on lontoolainen markkina-analyytikko.

WEC Finland ja Suomen energiaekonomistit palkitsivat parhaat energia-alan diplomityöt

Vuosittain jaettavat palkinnot parhaista energia-tekniikan ja energiatalouden opinnäytetöistä on jaettu.

dippatyöt

Energiatekniikan palkinto myönnettiin Aalto-yliopiston Valtteri Vainiolle. Professori Sanna Syrin ohjauksessa tehty työ ”Efficient heat recovery technologies in cruise ships” käsittelee risteilyalusten energiankäytön optimointia.

Raati piti työtä erityisen huolellisesti tehtynä sekä relevanttina sen tarjoamien käytännön ratkaisuiden näkökulmasta. Työssä yhdistyy hienosti niin energiatalouden kuin tekniikankin tuntemus. Laivanrakennus on lisäksi Suomelle tärkeä teollisuudenala ja siksi on myönteistä, että työn kautta mahdollisesti syntyvillä innovaatioilla voidaan osaltaan edistää Suomen taloudellista toimeliaisuutta.

Energiatalouden palkinto myönnettiin Tuomas Vanhaselle. ” The evolving requirements for smart secondary substations in three European regulatory market environments”-työn ohjaajana toimivat professorit Pertti Järventausta ja Risto Raiko.

Työstä teki kiinnostavan sen syvyys ja monipuolisuus. Työ oli erittäin huolellisesti tehty ja aihe perinpohjaisesti tutkittu. Lisäksi raati piti tärkeänä, että diplomityöntekijät työssä otetaan huomioon ympäröivän yhteiskunnan ja regulaation muuttuvat vaatimukset.

Molemmat palkinnot olivat suuruudeltaan 3000 euroa. Palkinnot myönnettiin WEC Finlandin järjestämässä Energiapäivässä 22.10.2015.

Raatiin kuuluivat Professori Jorma Routti (puheenjohtaja), Juha Honkatukia Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta, Pekka Järvinen Suomen Energiaekonomisteista, Stefan Wilhelms Nasdaq OMX:stä, sekä Lauri Muranen WEC Finlandista (sihiteeri).

 

 

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Lauri Muranen, WEC Finland
lauri.muranen@wecfinland.fi
www.wecfinland.fi
+358 40 707 6637

 

Suomalainen Pirjo Jantunen on valittu Maailman energianeuvoston (World Energy Council, WEC) ”tulevaisuuden energiajohtajat”-verkoston puheenjohtajaksi

Nykyiset energia-alan haasteet, kuten ilmastonmuutoksen torjuminen, ovat luonteeltaan globaaleja. Haasteisiin vastaaminen vaatii uudenalaista ajattelua tulevaisuuden päättäjiltä sekä energia-alan johtajilta. Maailman energianeuvosto päätti käynnistää Future Energy Leaders (FEL-100) -ohjelman edistääkseen rajat ylittävää energia-alan yhteistyötä.

Ohjelman tavoitteena on toimia globaalina yhteistyöverkostona kymmenistä eri maista tulevien ja uraansa aloittelevien energia-alan ammattilaisten välillä. Verkostoon kuuluu sata energia-alan ammattilaista, joista kolmasosa vaihtuu vuosittain. WEC:n tavoitteena on myös tuoda energia-alan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun alan nuorten ammattilaisten ääni.

Ohjelmaan on valittu puheenjohtajisto, jonka tehtävänä on nostaa ryhmän profiilia ja päättää toiminnan suuntaviivoista. Ohjelmaan valitut henkilöt valitsivat ryhmän puheenjohtajaksi suomalaisen Pirjo Jantusen Helen Oy:stä. Puheenjohtajuus on erinomainen mahdollisuus luoda kansainvälisiä kontakteja sekä tuoda esiin suomalaisia ratkaisuita globaaleihin energia-alan haasteisiin.

– Future Energy Leaders -ohjelma on nuorille ammattilaisille erinomainen mahdollisuus kehittää osaamistaan ja näkemyksiään energia-alasta sekä luoda kansainvälisiä verkostoja. Vaikka kyseessä onkin nuorille suunnattu ohjelma, on verkostossa käytännössä mukana huippuammattilaisia ympäri maailmaa, Jantunen kertoo.

Jantunen totesi puheenjohtajahakemuksessaan haluavansa kehittää ohjelmaa osallistavampaan ja vaikuttavampaan suuntaan.

– Verkoston puheenjohtajuus on huikea mahdollisuus. Tavoitteenani on lisätä ohjelman tunnettuutta ja kehittää sitä entistäkin paremmaksi, hän sanoo.

Suomesta Future Energy Leaders -verkostossa on mukana myös Kristian Mäkelä Wärtsilästä.

FEL-ohjelmaan otetaan vuosittain rajallinen määrä uusia henkilöitä. Siihen voi hakea mukaan Maailman energianeuvoston Suomen osaston, WEC Finlandin, kautta.

 

Lisätiedot:

Helen Oy, ympäristöasiantuntija Pirjo Jantunen, puh. 040 3360565

WEC Finlandin Toiminnanjohtaja Lauri Muranen
lauri.muranen@energia.fi
040 707 6637
wecfinland.fi