Arto Sutinen, Savon Voiman toimitusjohtaja
Sain osallistua ensimmäistä kertaa World Energy Congressiin, joten hämmästeltävää riitti. Teemana Abu Dhabissa oli ”Energy4Prosperity”, mikä tapahtuman sisällössä kautta linjan.
USA:n hallituksen energiaministeriä vastaava Deputy Secretary of Energy, Dan Brouillette nojasi vahvasti tähän teemaan – Kansan energiaomavaraisuus tuo vaurauden, turvallisuuden ja siten hyvinvoinnin. Esimerkkinä Yhdysvallat, joka on muuttunut LNG:n (nesteytetyn maakaasun) avulla energian tuojasta viejäksi. Muuta viestiä en puheesta löytänyt.
Kuuleman mukaan yhteisen maapallomme eroista kertoo se, että maapallon väestöstä sähköttä on vielä noin 1-1,3 miljardia ihmistä, samalla kun osa miettii lohkoketjujen (blockchain) ratkaisujen kaupallistamista energiasovelluksiin. Helpottavaa kuulla, että on aivan mahdollista hypätä tämän saastuttavan vaiheen yli mikroverkkojen, auringon ja lyhytaikaisten alle 12 tunnin varastoinnin avulla. Teollisuuden tarvitsema sähkön määrä on toki aivan eri juttu.
Kiteyttäisin huomiot näin:
1. Yllättäen ympäristöön vastuullisesti suhtautuva ajattelu oli vahvasti mukana. Vaikka sanaa ilmastonmuutos (Climate change) ei juurikaan kuullut, puhuttiin hiilidioksidista ongelmana ja sen talteenottoa ja vähentämistä tavoitteena ja esillä oli se, että teknologiaa tämän ratkaisemiseksi on paljon. Selviönä pidettiin, että mitään käyttäjien syyllistämistä ei tehdä, on markkinoiden ja regulaation tehtävä tuoda ihmisille ratkaisut. Jopa öljyntuottajamaat putsaavat omien kansalaisten energiakäytön CO2 vapaammaksi, toki samaan aikaan ajatellen, että vielä vuosikymmenten ajan saavat myydä öljyä maailmalle samaan aikaan. Yllättäen vesi ja energia linkittyvät vahvasti yhteen useissa maailman maissa. Energialla puhdistetaan paljon vettä – vedestä ennustetaan vuoteen 2040 mennessä suurinta jännitteiden aiheuttajaa maailmanlaajuisesti.
2. Kaasu korvaa hiilen. Kaasu nimitetään retoriikassakin ”natural gas”, ja siten ohjataan ajattelua pois sen fossiilisuudesta. Tärkeä osa tätä muutosta on jo tehtyjen investointien (=uudehkot hiilivoimalaitokset) hyödyntäminen tai muuntaminen kaasulle, niin että investoinnin suojaa kunnioitetaan. Tämä on vielä auki.
3. Aurinkovoima tulee olemaan – jossei ole jo – useissa maissa selkeästi halvin tapa tuottaa energiaa. Tuulivoima oli esillä hyvin vähän, lähinnä kiinalaisilla ständeillä kerrottiin jotain, mutta todella vähän. Suomessa tuulee enemmän kuin paistaa, mutta maailmalla lienee toisin.
4. CCS (Carbon Capture Systems – kaikenlainen hiilidioksidin talteenotto ja varastointi) ovat odotuksissa. Kaikkialla esillä olivat akkuratkaisut (Storage) ja liikenteen sähköistyminen (Electric Vehicles). Sähköinen liikenne ennustetaan suurimmaksi kasvajaksi tulevina vuosina. Suurin taloudellinen hyöty löytyy energiatehokkuudesta samaisissa ennusteissa. Ydinenergiaa tarvitaan ja paljon.
5. EU ei näkynyt mitenkään vaikuttamassa. EU-maiden puheenvuoroja oli toimijoiden seassa, mutta Suomi ei näkynyt yhtään mitenkään, muuten kuin meidän toimijoiden kautta. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa, ja ennalta tarkastamattomat ajatukseni olivat, että täällä voisi ottaa roolia, mutta pieleen meni. Sen sijaan esimerkiksi Viron presidentti Kersti Kalijulaid oli näkyvästi esillä usein ja hämmästyttävän asiantunteva puheenvuoroissaan. Euroopalle ja Suomelle tämä oli menetetty tilaisuus näyttää mallia. Tällä perusteella en allekirjoita väitettä EU:n edelläkävijyydestä.
6. Suomen energiajärjestelmä saa kiitosta maailmalta. Haastavista lähtötilanteista huolimatta Suomen puhdistuminen todennetusti (huom!) on noteerattu. WEC:n kestävän energian vertailussa Suomi oli jo sijalla 5 (13) /12 (128). Me todellakin teemme osamme.
Paljon muutakin olisi kerrottavaa näyttelyistä, keskusteluista, miten vähän asiakkuudesta puhutaan ja muustakin, mutta suosittelen tutustumaan WEC:n julkaisemiin raportteihin (wec24.org).
Itse lähdin tilaisuudesta toiveikkaampana, kyllä maailmalla mietitään ratkaisua paitsi eriarvoisuuteen – myös ilmastoa auttaviin ratkaisuihin
