Julkaistu: 27.10.2022
Aihepiiri: Uutiset
Energiatekniikan ja -talouden alan oppilaitoksia pyydettiin lukuvuoden loputtua asettamaan ehdokkaita parhaan opinnäytetyön palkinnon saajaksi. Ehdolle asettamisen kriteerinä on, että työn arvosanan on oltava vähintään 4. Voittajat valitsee raati, joka koostuu energia-alan asiantuntijoista sekä akatemian että hallinnon ja yksityisen sektorin puolelta. Tänä vuonna raatiin osallistuivat Outi Honkatukia (Ympäristöministeriö), Olli-Pekka Kuusela (Etla), Jukka Leskelä (Energiateollisuus), Jarmo Partanen (LUT yliopisto) ja Annukka Saari (Työllisyys- ja elinkeinoministeriö).
Ehdolle asetetut työt ovat perinteisesti olleet todella korkeatasoisia, ja tämä nähtiin myös tämän vuoden ehdokkaissa. Raati kiitteli erityisesti kaikkien töiden erittäin ajankohtaisia aiheita. Jokainen työ kytkeytyi johonkin juuri tällä hetkellä pinnalla olevaan teemaan, ja tätä kautta töissä suoritetut analyysit tuottivat konkreettista tietoa, jota voidaan hyödyntää käsillä olevassa siirtymässä kohti uusiutuvia energianlähteitä sekä energiatehokkuuden parantamisessa.
Energiatekniikan alalta voittajatyö nousi muiden yläpuolelle etenkin analyysin syvällisyyden ja tulosten hyvän keskustelun ansiosta. Voittajaksi raati valitsi Miika Lundellin työn ”Maalämpökerrostalojen verkostovaikutukset”, joka on tehty Tampereen yliopistolla sähkötekniikan oppiaineessa. Miikan työ käsittelee maalämpökerrostalojen vaikutusta sähköverkkoon kolmella tasolla: kiinteistön liittymässä, jakelumuuntajassa sekä kaupunginosassa. Työssä on hyödynnetty Helenin aineistoa, ja hyvän aineiston ansiosta analyysi on voitu viedä todella yksityiskohtaiselle tasolle. Työssä on kuitenkin ansiokkaasti purettu tekniset analyysit konkreettisiksi asioiksi. Analyysit muodostavat työkalun, jota voidaan soveltaa muillakin verkkoalueilla vastaavien laskentojen suorittamiseksi.
Energiatalouden alalta voittajaksi raati valitsi Selina Clarken työn ” The Cost-effectiveness of the Finnish Energy Subsidies: Evidence from Bunching”. Työ on tehty Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa kansantaloustieteen oppiaineessa. Selinan työ käsittelee energiaremontteihin myönnettyjen tukien kustannustehokkuutta. Aineistona työssä on vuodesta 2020 eteenpäin myönnettyjen tukien tiedot ja menetelmänä nk. Bunching-analyysi, jossa hyödynnetään tukisummien jakaumia käyttäytymisvaikutusten selvittämiseksi. Työssä on hyödynnetty tämän hetken parhaita tiedossa olevia ekonometrisiä menetelmiä ja menetelmien ansiokas kuvailu osoittaa niiden hyvän hallinnan. Työ on erittäin kunnianhimoinen, hyvin rajattu ja tuottaa suoraan päätöksentekijöille kiinnostavaa tietoa.
Toiselle sijalle raati nosti energiatekniikan töistä Daniel Abrahamin työn ” Enhancing solar energy generation potential in the villages of Rovaniemi, Lapland”. Työ on tehty Oulun yliopistossa ympäristötekniikan aineessa. Työ on erittäin ajankohtainen, laaja ja erinomaisesti kirjoitettu, ja tuottaa hyviä näkökulmia nimenomaan kotimaiseen keskusteluun. Energiatalouden töistä Nea Kockin työ ”Loyalty penalties in electricity markets” käsittelee sähkösopimuksen vaihtamisen vaikutuksia kuluttajiin. Työ on hyvin kirjoitettu ja aiheeltaan tärkeä. Se on tehty Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa taloustieteen oppiaineessa.