Energiavarastot – visiosta liiketoimintaan

WEC Finland järjesti 31.3. aamiaistilaisuuden, jossa käsiteltiin energian varastointiteknologian kehitystä ja alan tulevaisuudennäkymiä. Puhujina tilaisuudessa toimivat tutkimuspäällikkö Kari Mäki VTT:ltä, vanhempi asiantuntija Marika Bröckl Gaia Consultingista sekä kehityspäällikkö Juha Karppinen Helenistä.

Puheenvuoroissa oltiin yksimieleisiä varastointiteknologian kehitystä ajavista tekijöistä – vaihtelevan uusituvan energian lisääntyminen vaatii toimiakseen entistä joustavamman järjestelmän, jonka olennaisena komponenttina varastointi nähdään. Myös tarpeet varastoinnille vaihtelevat huomattavasti – monilla alueilla varastoinnin pääasiallinen tarve saattaa olla kestoltaan tuntien, vuorokauden tai muutamien päivien mittaista, kun tuotannon vaihtelua tasataan. Suomen olosuhteissa tarve voi olla huomattavasti pidempi, jos täällä tavoitellaan aurinkoenergian laajamittaisempaa hyödyntämistä.

Energiavarastoinnin nykytila

Energian varastointiteknologiasta puhuttaessa viitataan nykyisin lähes yksinomaan akkuihin vaikka niiden osuus kaikista energiavarastoista on yhä häviävän pieni. Reilusti yli 99 % sähkön varastoinnista on yhä perinteistä pumppuvoimaa.

Pumppuvoimalaitosten monista eduista huolimatta niiden käyttöönottoa rajoittaa sopivien kohteiden puuttuminen sekä kalliihkot rakentamiskustannukset. Siten kehittyvät varastointiteknologiat ovat suhteellisen pienestä koostaan huolimatta entistä kiinnostavampia itsenäiseen kaupalliseen toimintaan soveltuvaa teknologiaa.

 

Varastointi kotitalouksissa on vain yksi osa akun lisäarvoa

Tesla ilmoitti muutama viikko sitten lopettavansa kotitalouksille tarjoamansa isomman akkupaketin valmistuksen heikon kysynnän vuoksi. WEC:n tilaisuudessa ei puhuttu Teslasta juurikaan, mutta asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että akkuvarastojen vahvuudet ovat huomattavasti monipuolisemmat kuin pelkästään kotitalouksien ylituotannon varastointia varten.

Energian varaston käyttökohteet ovat riippuvaisia ennen kaikkea varaston mallista (esim. akku, lämpö, paineilma tai pumppuvoima) ja järjestelmästä – liiketoimintamallit saattavat vaihdella huomattavasti eri puolilla maailmaa. Tärkeintä on pyrkiä löytämään ratkaisuja useampaan kuin yhteen ongelmaan.

Pelisäännöt kuntoon

Yhtenä huolena puhujat pitivät sitä, että lainsäädäntö ei ole asiassa kaikilta osin ajan tasalla. EU:ssa tulisi edetä yhdessä rintamassa energiavarastojen kohtelua säätelevän lainsäädännön suhteen, ettei uusiutuvan energian tukipolitiikan kaltaisia markkinavääristymiä pääse syntymään.

Toisena ongelmallisena esimerkkinä puhujat pitivät sitä, että akkuihin varastoitavasta sähköstä maksetaan verot kahteen kertaan.

Visioista liiketoimintaan

Tilaisuuden lopussa Helen Oy:n Juha Karppinen esitteli yhtiön hankkimaa Pohjoismaiden suurinta sähköakkua, jota odotetaan saapuvaksi Helsingin suvilahteen huhtikuun 2016 aikana. Hankkeella pyritään ensisijaisesti selvittämään akkupohjaiseen varastointiteknologiaan liittyviä teknisiä ominaisuuksia sekä liiketoiminnallisia mahdollisuuksia.

Energian varastointiin liittyy tällä hetkellä sekä suuria odotuksia että epäilyksiä. Jotkut ovat jo valmiita luopumaan perusvoimasta ja toiset eivät usko varastoinnin mahdollisuuksiin matkapuhelinta suuremmissa härveleissä lainkaan. Olen itse niitä keskitien tylsimyksiä, jotka uskovat suurten murrosten sijaan, hitaasti etenevään asteittaiseen kehitykseen.

(Suuri osa WEC:n tilaisuuksista on avoimia. Jos olet kiinnostunut osallistumaan WEC Finlandin tilaisuuksiin jatkossa, voit ilmoittautua kutsulistalle täältä.)