Sari Mannonen
Suomi on onnistunut luomaan hyvän aseman energian omavaraisuuden, uusiutuvan energian koko paletin kasvavan määrän, huoltovarmuuden ja verkkojen suhteen energiakriisin myötä. Tuotannon perusrakenne on muuttunut, sähkön nettotuonti vähentynyt merkittävästi ja energiantuotannon päästökehitys on erinomainen. Syyskuun aikana Suomessa tuotetusta sähköstä peräti 98% oli päästötöntä ja sähkön hinta on asettunut kohtuulliselle tasolle. Halutessaan Suomella on kilpailukyky kohdillaan, mutta se vaatii eri sektoreiden välistä yhteistyötä.
Viime vuoden energiakriisi kiihdytti kansalaisten energiaratkaisuja. Opimme säästämään sähköä ja löytämään vaihtoehtoja. Sähkönkäyttö väheni loppuvuonna 2022 noin 10% ja vähennystä nähtiin kaikilla sähkönkäyttäjäryhmillä. Sähkön säästö jäi päälle ja on edelleen laskenut selvästi, liikenne sähköistyy vauhdilla ja aurinkopaneelien ja lämpöpumppujen myynti on kovassa kasvussa. Kysyntäjoustosta on tullut merkittävä järjestelmäresurssi.
Kriisi vauhditti ja toi näkyväksi myös puhtaan siirtymän investoinnit. Energiajärjestelmä muuttuu samalla yhä enemmän sähköiseksi, mikä luo myös uusia tarpeita luotettavuuden varmistamiselle. Varastot, varaosat, fyysinen suojaaminen, kyberturvallisuus, logistiikkaketjujen varmistus, jousto, kriittisten materiaalien ja raaka-aineiden varmistus, henkilöstön ja osaamisen turvaaminen nousivat vahvasti esille.
Uusiutuvan energian osalta kasvu on ollut kaikkia ennusteita nopeampaa. Esimerkiksi Auringosta Energiaa- koalition mukaan Suomessa voi olla jopa 20 GW aurinkovoimaa vuonna 2035 ja aurinko tasapainottaa kasvavaa tuulta. Eikä sovi unohtaa monipuolista energiapalettiamme, jonka olennaisena osana toimivat myös vesivoima, maa- ja geoenergia, sekä ydinvoima. Tulevaisuudessa pienydinvoimaloilla voidaan tuottaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Sääriippuvaisen sähkön osuuden kasvaessa energiavarastoilla on tärkeä rooli energiajärjestelmän joustavuudessa ja tasapainottamisessa. Sähköakkujärjestelmät, isomman mittakaavan lämpövarastot, pumppuvoima, sekä vety ja sen infra tuovat uutta energian varastointiteknologiaa.
Vetyklusterin mukaan jopa 100TWh (3 Mt) vedyntuotanto Suomessa on mahdollinen vuonna 2035 ja Suomesta voi tulla Euroopan johtava vetytalousmaa koko arvoketjussa. Kaikki tämä vaatii kuitenkin suotuisia markkinaolosuhteita ja investointiympäristöä, tukevaa lainsäädäntöä ja sektori-integraatiota.
Toimivat markkinat, kilpailukykyinen talous ja kriittisten toimijoiden yhteistyö ovat huoltovarmuuden perusta. Yritysten toimitusvarmuus ja varautuminen, monipuoliset energialähteet, riittävä omavaraisuus, polttoaineiden saatavuus ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen on elintärkeää, jotta yhteiskunnan kaikkein tärkeimmät toiminnot voidaan ylläpitää riittävällä tasolla kaikissa tilanteissa.
Hallitus-oppositio paneelissa käsiteltiin hallituksen energiapoliittisia linjauksia ja haettiin toimia parantaa Suomen omavaraisuutta ja kilpailukykyä. Paneelissa oli hienoa huomata yhteinen halu helpottaa luvitusta ja luoda investoinneille otolliset olosuhteet.
Talous ei kuitenkaan ole irrallaan luonnosta. Biodiversiteetin huomioiminen kaikissa energiahankkeissa on entistä tärkeämpää. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vahvistaminen on paitsi välttämätöntä, myös valtava liiketoimintamahdollisuus. Asiakkaat ja sijoittajat odottavat yhä enenevässä määrin yrityksiltä toimia, samoin lainsäätäjät. Siksi onkin hienoa huomata, että energiateollisuus on mm. tehnyt ensimmäisenä toimialana biodiversiteettitiekartan ja että yhä useampi yritys sisällyttää vastuullisuuden osaksi strategiaansa
Suomella on nyt erinomainen paikka kasvuun. Hyvä kantaverkko ja suunnitelmat sen kehittämiseen, paljon tilaa tuulivoimalle ja sähköverkoille, teknologiaosaamista, valmiiksi yksi hinta-alue ja uuden rakentamisen yhteydessä energiatehokkuuden huomioinnille on hyvät mahdollisuudet. Suomi tarvitsee kuitenkin paitsi investointeja, myös vahvaa panostusta energiaverkkoihin, joista kriittisimpiä kehityskohteita ovat sähkö- ja vetyverkot. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua ja yhteistyötä poliitikkojen, virkamiesten, teollisuuden, tutkimuslaitosten ja erilaisten koalitioiden kesken. Energiapäivässä se toteutui – ja matka jatkuu.
Tämän päivän valinnat vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutoksen vauhtiin. Globaalisti tarvitaan kolme kertaa enemmän uusiutuvan energian investointeja ja huomattavasti nopeampaa, määrätietoista siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin sekä energiatehokkuuden merkittävää parantamista ja joustoa. Työkaluja muuttaa kulkusuuntaa on enemmän kuin koskaan. On aika muuttaa suunnitelmat konkreettisiksi teoiksi. Suomi voi olla puhtaan energian edelläkävijä.
Sari Mannonen on
World Energy Council Finlandin
hallituksen varapuheenjohtaja
ja työskentelee Helenillä
uusien energiaratkaisuiden
ja kasvuportfolion parissa