Suomi energiamurroksen keskiössä: Miten Suomi voi olla puhtaan energian edelläkävijä?

Tampereen messukeskuksessa järjestetty WEC Finlandin Energiapäivä keräsi ennätysyleisön ja kattavan joukon puhujia ja panelisteja keskustelemaan energiamarkkinoiden, politiikan ja teknologian ajankohtaisista aiheista. Teemana oli: “Mitä toimia tarvitaan vihreän siirtymän investointien houkuttelemiseksi Suomeen”. Tilaisuuden avasi Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand.

Sari Mannonen

IEA:n tuoreen vuosikatsauksen mukaan maailma on siirtymässä sähkön aikakauteen ennennäkemättömällä vauhdilla, jättäen taakseen kivihiili- ja öljykauden. Vaikka fossiilienergia on edelleen merkittävä toimiala, sen kasvu on taittunut. Globaaliin uusiutuvaan energiaan ennakoidaan yli 5500 gigawatin kapasiteettilisäystä vuoteen 2030 mennessä, mikä kattaa lähes puolet maailman sähkön tarpeesta.

EU:ssa kehitetään yli viidesosa maailman puhtaasta tekniikasta, ja Suomi on teknologiakehityksen kärkimaita. Mario Draghi korostaa omassa raportissaan, että EU:n on hyödynnettävä tätä vahvuutta ja vähennettävä riippuvuuksiaan. Hän peräänkuuluttaa EU:ta löytämään innovaatiofokuksensa ja kaupallistamaan murrosteknologioita.

Suomen kestävän kasvun vihreän siirtymän ohjelman tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa sekä päästöttömissä energiajärjestelmissä. Tavoitteena on myös parantaa energiatehokkuutta ja nopeuttaa siirtymää fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen. Mutta miten vihreä siirtymä tehdään kilpailukykyisesti?

Elinkeinoelämän keskusliiton Janne Peljon mukaan Suomen vahvuus vihreän siirtymän investoinneissa pohjaa kasvavaan, puhtaaseen ja edulliseen sähköön sekä luotettavaan sähköverkkoon, jotka luovat erinomaisen pohjan vetytaloudelle ja muulle sähköä käyttävälle teollisuudelle.

Suomen vahvuudet vihreän siirtymän investoinneissa: Puhtaan sähkön potentiaali, jousto ja vetytalous

Suomen vahvuus vihreän siirtymän investoinneissa perustuu puhtaaseen ja edulliseen sähköön. EK:n mukaan Suomessa on vireillä lähes 270 miljardin euron vihreän siirtymän investoinnit, joiden toteutuminen olisi kansantaloudellisesti merkittävää. Hankkeista 77 % liittyy energian tuotantoon, 18 % käyttöön ja 5 % siirtoon ja varastointiin, mutta valtaosa hankkeista on suunniteltu toteutuvaksi vasta vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Investoinnit syntyvät kuitenkin kysynnän ja tarjonnan kohdatessa, eivätkä kaikki hankkeet välttämättä toteudu. Kysyntähankkeita täytyykin pystyä nopeuttamaan eri keinoin. Suomella on puhtaan siirtymän valttikortit käsissään, mutta ne on pystyttävä kääntämään suunnitelmista toteutuneiksi investoinneiksi. Vuosi 2025 on merkittävä toteutuvien investointien ja investointipäätösten kannalta.

Teollisuuden sähkönkulutuksen kasvua ajavat muun muassa datakeskukset, vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotanto, metalliteollisuus, akkujen valmistus sekä polttoaineiden korvaaminen sähköllä lämmöntuotannossa. Suomen sähköntuotantopotentiaali on erittäin suuri ja kilpailukykyinen, ja verkkoyhtiöillä on keskeinen rooli Suomen kilpailukyvyn takaajana. Fingridin mukaan verkkoinvestoinnit ovat ennätystasolla, mutta verkon kehittämistä tulee jatkaa asiakkaiden tarpeita ennakoiden. Myös vetyinfrastruktuuri edistää talouskasvua ja siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Gasgridin tuoreen markkinakyselyn mukaan vedyn tuotanto voisi olla 80 TWh ja kysyntä peräti 20 TWh 2030-luvulla. Gasgridin tavoitteena on saada vetyverkko toimintaan jo 2030-luvun alkupuolella, ensimmäisessä vaiheessa pääosin rannikkoalueelle. Vedystä voi tulla Suomelle merkittävä kilpailutekijä ja vientituote, jos se valmistetaan joustavalla prosessilla, joka samalla tasapainottaa sähkön hinnan vaihteluita ja parantaa tuotantoprosessinsa kannattavuutta.

EU-komission painopisteet Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta energian, ilmaston, investointien osalta saivat panelisteilta kannatusta. Paneelissa keskustelemassa (vasemmalta): Jaakko Haikonen, STTK, Oras Tynkkynen, kansanedustaja, Petteri Laaksonen, LUT-yliopisto ja Annukka Saari, Teknologiateollisuus. Moderaattorina toimi Ismo Ulvila, Euroopan komission Suomen-edustusto.

Suomella on ainutlaatuinen tilaisuus nousta puhtaan energian edelläkävijäksi, mutta päästöjen vähentäminen edellyttää nopeaa energiamurrosta kaikilla sektoreilla. Meillä on käsissämme arvokkaat vahvuudet: valtava puhtaan sähkön potentiaali, Pohjoismaisen sähkömarkkinan säätökapasiteetti, erinomaiset verkot sekä biopohjainen CO2. Kysyntäjoustosta on tullut merkittävä järjestelmäresurssi. Parhaimmillaan joustava ja puhdas energiajärjestelmä voisi olla Suomelle uusi merkittävä kilpailuetu.

Suomi on nyt energiamurroksen keskiössä, ja seuraavat kymmenen vuotta tulevat muuttamaan energia-alaa enemmän kuin edelliset viisikymmentä vuotta. Onnistuminen vaatii eri sektoreiden yhteistyötä, toimivat markkinat, puhtaan sähkön saatavuuden, sujuvan luvituksen, ennakoitavan toimintaympäristön, ja merkittäviä TKI-panostuksia. Lisäksi tarvitaan uudenlaista johtamista ja strategisia kyvykkyyksiä, kriittistä ajattelua, jatkuvaa vuoropuhelua ja yhteistyötä poliitikkojen, virkamiesten, teollisuuden, tutkimuslaitosten ja erilaisten koalitioiden kesken. Energiapäivän kysely yli 220 energia-alan johtajalle ja asiantuntijalle nosti esiin viisi keskeistä teemaa vihreän siirtymän investointien edistämiseksi:

  1. Investointien edistäminen parantamalla luvitusprosessia ja sääntely-ympäristöä
  2. Sääntelyn kehittäminen ennakoitavaksi ja pitkäjänteiseksi
  3. Rahoitus ja kannustimet uusien teknologioiden pilotointiin ja ensimmäisiin toimituksiin
  4. Infra: Varmistetaan Suomen etumatka kanta- ja jakeluverkon toimivuudessa ja edistetään vedynsiirtoinfrastruktuuria
  5. Yhteistyö ja sektori-integraatio

Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat ilmastonmuutoksen vauhtiin. On aika siirtyä suunnitelmista tekoihin joka sektorilla – ja tehdä Suomesta puhtaan energian pioneeri.

Sari Mannonen

on World Energy Council Finlandin hallituksen jäsen ja työskentelee Helenillä uusien liiketoimintojen ja vedyn liiketoimintayksikön vetäjänä.