Jari Kostama
Elokuun lopulla joukko energia-alan asiantuntijoita Suomesta ja Eestistä pakkasi laukkunsa ja suuntasi kohti Puolaa. WEC Finlandin järjestämä opintomatka 28.–29.8.2025 kokosi noin 15 hengen ryhmän tutustumaan maan energiajärjestelmän murrokseen, ja voi sanoa, että reissu oli täynnä yllätyksiä, oivalluksia ja innostavia keskusteluja.
Puola, tuo 38 miljoonan asukkaan ja 313 000 neliökilometrin kokoinen energiajätti, on monelle tuttu lähinnä kivihiilestä. Mutta nyt siellä puhaltaa uudet tuulet – ja ne tuulet ovat täynnä energiatransitiota, päästövähennystavoitteita ja vedyn mahdollisuuksia.
Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Gaz System, Puolan kaasun kantaverkkoyhtiö. Yrityksen liikevaihto on 750 miljoonaa euroa ja yli 12 000 kilometrin siirtoverkosto. Se on ollut keskeisessä roolissa maan irtautumisessa Venäjän kaasusta – prosessi, joka eteni yllättävän nopeasti. Gaz Systemin visio muistutti kovasti Gasgrid Finlandin suuntaa: vety, hiilidioksidin talteenotto ja biometaani. Em. yhtiöitä yhdistää myös Nordic-Baltic Hydrogen Corridor -hanke, jossa suunnitellaan 2 500 km vedyn siirtoputkea Suomesta Saksaan läpi Baltian ja Puolan. Puola on jo nyt EU:n kolmanneksi suurin vetymarkkina ja haluaa pysyä kärjessä – suolaesiintymät ympäri Puolaa tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden vedyn varastointiin.
Valtion enemmistöomisteisen pörssiyhtiö PGE:n tapaamisessa korostui joustavuus strategian kulmakivenä ja energiaturvallisuutta luovana elementtinä. PGE on Puolan suurin sähköyhtiö, jonka liikevaihto on 15,5 miljardia euroa ja sähköntuotantokapasiteetti huimat 19 GW. Yhtiö on keskellä suurta muutosta fossiilisista uusiutuviin, ja investointien mittakaava – 55 miljardia euroa – kertoo, että Puolassa ei jäädä odottelemaan. Ilahduttavasti kaukolämpö tunnistettiin keskeiseksi osaksi joustavaa energiajärjestelmää.
Energiaministeriön tapaaminen oli mielenkiintoinen, sillä ministeriö oli ollut pystyssä vasta viisi päivää! Keskustelimme EU-lainsäädännön implementoinnista, kapasiteettimekanismeista ja energiamurroksen haasteista. Vety nousi esiin kuumana puheenaiheena. Sekä puolalaiset että virolaiset jakoivat huolen siitä, ettei markkina yksin riitä tuottamaan tarvittavia investointeja, tarvitaan kapasiteettimekanismeja ja hinnanerosopimuksia. No, suomalaisittain tästä voi olla kyllä eri mieltäkin!
Pörssiyhtiö Orlen Termikan excursiokohde Zeran CHP-laitos tarjosi konkreettisen näkymän siihen, miten vanha kivihiililaitos konvergoidaan ensin osittain maakaasukäyttöiseksi ja tulevaisuudessa multifuel-CHP-ratkaisuksi lämpövarastoilla ja jätevesilämpöpumpuilla täydentäen. Vaikka osa laitoksesta muistutti tekniikan museota, on selvä, että suunta on oikea.
Orlenin esitys oli kuin energiamurroksen käsikirja. Yritys on muuttunut viidessä vuodessa asiakasrajapinnan toimijasta multienergiayhtiöksi. Vetybussit, vetyveturit ja vetylaaksot eivät ole enää visioita vaan konkreettisia projekteja. Suomi kiinnostaa Orlenia erityisesti halvan sähkön vuoksi, ja yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan jo. Pitivät mahdollisena jopa lannoitetehtaan rakentamisen Suomeen Puolan sijasta.
Matkan aikana korostui, että energiatransitio ei ole helppo – ei Puolassa, eikä meilläkään. Mutta se on välttämätön. Puolassa uusiutuvien osuus sähköntuotannossa on noussut 6 prosentista 30 prosenttiin kymmenessä vuodessa, ja kivihiilen osuus on pudonnut 86 prosentista 57 prosenttiin. Suunta on selvä, vaikka matka on pitkä.
Opintomatka tarjosi paitsi tietoa ja näkemyksiä, myös arvokkaita kontakteja ja yhteisiä keskusteluja. Oli hienoa nähdä, kuinka eri maiden asiantuntijat voivat oppia toisiltaan ja rakentaa yhdessä kestävämpää energiatulevaisuutta. Ja vaikka kieli, kulttuuri ja lähtökohdat eroavat, yhteinen tavoite yhdistää: puhtaampi, joustavampi ja turvallisempi energiajärjestelmä.
Jari Kostama
WEC Finlandin hallituksen jäsen, Energianteollisuuden Energiantuotanto johtaja