Miksi Suomeen halutaan merituulivoimaa?

WEC Finland ja OX2 järjestivät 9.10. Pikkuparlamentissa tilaisuuden, jossa pohdittiin, miksi Suomeen halutaan merituulivoimaa.

Jari Kostama

Ensimmäisenä tilaisuudessa puhui LUT:n teollisuusprofessori Jukka Ruusunen, joka kertoi hersyvään tyyliinsä merituulivoimasta osana tulevaisuuden energiajärjestelmää. Ruususen mukaan ilmastonmuutoksen torjunta ohjaa energiajärjestelmän kehitystä, ja fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä yhteiskunnan sähköistäminen ovat avainasemassa. Olennaista on myös miettiä, miten kokonaisuus toimii eikä keskittyä esimerkiksi yksittäiseen tuotantomuotoon.

Teollisuus on globaalissa kilpailutilanteessa ja siksi teollisuuden saaman energian on oltava paitsi päästötöntä ja toimitusvarmaa niin myös edullista. Merituulivoima on uusiutuvaa ja päästötöntä, ja toimitusvarmuus on koko energiajärjestelmältä, eikä vain merituulivoimalta, edellytettävä ominaisuus. Rakennettiinhan aiemminkin hiililauhdetta varmistamaan ydinvoiman huoltoja ja mahdollisia häiriötilanteita ilman, että ydinvoimaa syyllistettiin varavoiman tarpeesta.

Mutta, onko merituulivoima riittävän edullista? Vielä se ei sitä ole, mutta lähestyy kilpailukykyä. Joka tapauksessa juuri nyt on varauduttava kilpailijamaidemme tavoin siihen, että merituulivoimasta tulee edullista. Tämä reaalioptio tulee käyttää nyt, ei myöhemmin, koska silloin se on liian myöhäistä.

Sähkön kysyntä on lähtökohta. Teollisuus on muutoksessa ja myös vetytalous on iso mahdollisuus. On selvää, että tulevaisuudessa ne teollisuuden alat, jotka kykenevät hyödyntämään puhdasta ja vaihtelevaa sähkön tuotantoa, siis käytännössä joustavat sähkön käytössään, pärjäävät paremmin kansainvälisessä kilpailussa. 

OX2:n projektipäällikkö Patrick Lees puolestaan loi katsauksen merituulivoimaan Suomen markkinoilla ja pohti, miksi merituulivoimaa halutaan Suomeen. Toistaiseksi Suomessa on vain yksi merituulivoimapuisto aluevesillä Tahkoluodossa kooltaan noin 44 MW eli varsin pieni verrattuna suunnitteilla oleviin GW-luokan merituulivoimapuistoihin.

Useat hankekehittäjät ovat aloittaneet hankekehityksen talousvyöhykkeellä. Hankekehittäjiä kiinnostaa talousvyöhykkeellä mahdollisuus tuottaa enemmän ja tasaisemmin sähköä erityisesti teollisuuden tarpeisiin. Lees kuitenkin totesi, että hallitus ei ole vielä määritellyt virallista tavoitetta merituulivoimalle ja lainsäädännön kehitykseen liittyvät epävarmuudet sekä korkean inflaation nostamat investointikustannukset ja korkea korkotaso ovat hidastaneet hankekehitystä. Markkinoilla on kuitenkin havaittavissa elpymisen merkkejä ja joissakin maissa kehitystä on vauhditettu huomattavilla valtiontuilla.

Leesin mukaan merituulivoimaa tarvitaan Suomeen yhteiskunnan sähköistymisen tarpeisiin. Fingrid ennustaa merkittävää sähkön kysynnän kasvua; vuonna 2030 126 TWh ja 2035 159 TWh, kun kulutus vuonna 2023 oli 80 TWh. Merituulivoima voi olla mukana korvaamassa fossiilista ja puupolttoaineisiin perustuvaa energiaa sähköllä, mutta myös vedyllä ja siitä jalostettavilla synteettisillä polttoaineilla. Suomi kilpailee muiden maiden kanssa investoinneista seuraavien vuosikymmenten aikana.

Viimeisessä alustuksessa TEM:n Outi Vilen antoi katsauksen kesällä työnsä päättäneen merituulivoimatyöryhmän työn tuloksiin. Työryhmän tehtävänä oli selvittää keinoja, joilla suomalaiselle merituulivoimalle luodaan kilpailuetu suhteessa muihin Itämeren maihin markkinaehtoisesti, siis ilman tukia.

Kilpailuedun saavuttamisessa olennaista on työryhmän mukaan mm. valtion selkeä tahtotila ja kilpailutusten ennakoitavuus, kehitettäviä merialueita saataville hankeyhtiöiden tarpeisiin, vahva kantaverkko ja mahdollisuus verkkoliityntään, satamaverkoston kehittäminen, toimivat ja selkeät hallinnolliset prosessit, merellisten toimintojen yhteensovittaminen, tutkimustiedon lisääminen ja työvoiman saatavuuden parantaminen. Kilpailuedun saavuttamiseksi merituulivoimatyöryhmä laati yksityiskohtaisen toimenpidesuunnitelman, jonka monia kohtia ollaan viemässä käytäntöön juuri nyt.

Paneelikeskusteluun osallistuivat neljän eduskuntapuolueen kansanedustajat: Eeva Kalli (Kesk.), Mari-Leena Talvitie (Kok.), Christoffer Ingo (RKP) ja Mia-Petra Kumpula-Natri (SDP). Kaikki edustajat pitivät merituulivoiman Suomelle tarjoamia mahdollisuuksia suurina, osana puhdasta siirtymää. Puhtaalla siirtymällä taas mahdollistetaan Suomessa ylläpidettävien julkisten palvelujen korkea taso. Edustajat olivat myös yksimielisiä siitä, että merituulivoimalla ja muilla uusiutuvilla energialähteillä sekä niihin perustuvalla teollisuudella on huomattava merkitys toimitus- ja huoltovarmuuden turvaamisessa. Esimerkiksi puhtaaseen sähköön perustuva kotimainen ammoniakin valmistus mahdollistaisi paitsi lannoiteomavaraisuuden niin myös näinä aikoina tärkeä raaka-aineen puolustusteollisuudelle.

Paneelikeskustelussa nousi esiin monia merituulivoiman, ja myös maatuulivoiman, suotuisan kehityksen kannalta keskeisiä reunaehtoja: On varmistettava, että talousvesiä koskevat pelisäännöt tulevat voimaan jo ensi vuoden alusta. Merituulivoiman kiinteistövero tulee alentaa mahdollisimman pian. Tuulivoimarakentamisen hyväksyttävyyden kannalta on olennaista, että jatkossakin kiinteistöverot jäävät siihen kuntaan, mihin tuulivoimaa rakennetaan, eikä niitä tulee jakaa ympäri maata valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta. Merituulivoiman kannalta on myös myönteistä meneillään oleva luvituksen sujuvoittaminen ja aluehallinnon uudistus. Huolta kuitenkin riittää resurssien riittävyys tilanteessa, jossa valtio karsii kaikkialla toimintamenojaan.

Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli varsin onnistunut, alustukset napakoita ja keskustelu mielenkiintoista ja vilkasta.

Jari Kostama

WEC Finlandin hallituksen jäsen, Energianteollisuuden Energiantuotanto johtaja