Vastauksia “Puhdas siirtymä ei odota” keskustelutilaisuuden yleisökysymyksiin

Järjestimme yhdessä Ilmattaren, Kari & Pantsarin ja Gasgrid Finlandin kanssa keskustelutilaisuuden otsikolla ”Puhdas siirtymä ei odota – nyt tarvitaan lisää ymmärrystä ja hyväksyntää”. 18.3.2024 pidetty tilaisuus lähetettiin myös suorana verkossa, ja tilaisuuden aikana yleisöllä oli mahdollisuus kysyä aiheeseen liittyen. Tapahtuman tallenteen pääset katsomaan täältä.

Olemme iloisia runsaasta yleisökysymysmäärästä, ja haluamme vielä vastata tilaisuuden aikana esitettyihin kysymyksiin, joihin ei tilaisuuden aikana ehditty vastata.

Regulaatio EU: Miksi sementtitehtaan hiilidioksidia ei saa käyttää metaanin/metanolin valmistukseen (ST1 case Lappeenranta)?

Sementtitehtaan hiilidioksidia saa käyttää metaanin/metanolin valmistukseen. Sementtitehtaan tuottama hiilidioksidi rinnastetaan kuitenkin fossiiliseen hiilidioksidiin ja sen käytölle uusituvaksi määritellyn metaanin/metanolin raaka-aineena on takaraja nykyisessä regulaatiossa. / Silja Valta, toiminnanjohtaja, WEC Finland

Miten energiatehokkuuden parantaminen näkyy osana puhdasta siirtymää? Uuden energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano on valmistelussa

Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen osa puhdasta siirtymää. Energiatehokkuus vähentää energiankulutusta eri aloilla kuten liikenteessä, teollisuudessa ja rakennuksissa. Energian pienempi kulutus puolestaan vähentää tarvetta fossiilisten polttoaineiden käytölle, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä. Lisäksi energiatehokkuuden parantaminen vähentää energiantuotannon ja -käytön ympäristövaikutuksia.

Toisaalta energiatehokkuuden parantaminen johtaa kustannussäästöihin yrityksille ja kuluttajille, joka puolestaan mahdollistaa suuremmat investoinnin uusiutuvaan energiaan tai muihin kestäviin ratkaisuihin. / Silja Valta, toiminnanjohtaja, WEC Finland

Mikä osapuoli vastaa tuulettomien ajankohtien korvaavasta sähkön tuotannosta (varatehosta) ja millä kustannuksella sekä onko kansalaiset lopullisia maksajia?

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n tehtävä on lakisääteisesti turvata yhteiskunnan riittävä sähkönsaanti kaikissa olosuhteissa. Tuulettomina aikoina energiaa tuotetaan tyypillisesti tuulivoimaa kalliimmilla tuotantomuodoilla, mikä vaikuttaa kuluttajan hintaan, joko suoremmin pörssisähkösopimuksien kautta, tai nämä kalliimmat hetket on huomioitu hinnoittelemalla kiinteät sopimukset siten, että myös tuulettomien hetkien kalliimpi sähkö on mukana hinnassa. Fingrid vastaa reservimarkkinan ohjaamisesta, jolloin sekä kulutusta että tuotantoa voidaan säädellä ennakolta tehtyjen sopimusten mukaisesti. Suomessa sähkö on yksi Euroopan edullisimmista ja hinta määräytyy markkinaehtoisesti kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. / Jussi Mäkinen, hankekehitysjohtaja, Ilmatar

Miksi julkisesti ei esitetä yhteenvetoa tuulivoiman kaikista haitoista ja vastapainoksi hyödyistä sekä mitä ne ovat?

Tuulivoiman haitat ja hyödyt on hyvin tiedossa. Lähes kaikista tuulivoimahankkeista tulee lakisääteisesti laadittavaksi ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa kuvataan tuulivoimatuotannon haitat ja hyödyt sekä yleisellä tasolla, että hankekohtaisesti tarkentaen. Tuulivoiman tyypillisimmät haitat liittyvät maiseman muuttumiseen sekä rakentamisen aiheuttamiin paikallisiin ympäristövaikutuksiin. Muut mahdolliset merkittävät haitat, esimerkiksi vaikutus linnustoon, vältetään suunnittelemalla hankkeiden sijoituspaikat siten, että tuulivoimalat ovat sovitettavissa luontoarvojen kanssa yhteen. Keskeisimmät hyödyt liittyvät hiilidioksidivapaan energian tuottamiseen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillintään, Suomen energiaomavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen, merkittäviin positiivisiin talousvaikutuksiin paikallisesti ja kansallisesti sekä Suomen houkuttelevuuteen uusien puhtaan siirtymän investointien kohteena.

Tuulivoimasta on koko ajan enemmän tietoa saatavilla. Koko alan ja puhtaan siirtymän onnistuneen etenemisen kannalta olisi tärkeää, että asioista kerrotaan oikean tiedon pohjalta ja tasapuolisesti, koska puhdas siirtymä on suuri mahdollisuus ja välttämätön kehityssuunta. / Jussi Mäkinen, hankekehitysjohtaja, Ilmatar

Mikä on tilanne tutkateknologiassa Itä-Suomen osalta? Tuleeko valtio rahoittamaan?

Parhaillaan käynnissä on Työ- ja elinkeinoministeriön ja Puolustusministeriön selvitys konkreettisista toimenpiteistä. Tuulivoimaa kehittävät yritykset ovat ilmaisseet halunsa olla mukana rahoittamassa ratkaisua, joka mahdollistaa tuulivoiman syntymisen myös Itä-Suomeen. / Jussi Mäkinen, hankekehitysjohtaja, Ilmatar

Miten varmistetaan, että halpa sähkömme hyödyntää Suomea eikä esimerkiksi Keski-Euroopan maita?

Halpa sähkö parantaa Suomen kilpailukykyä ja ohjaa tänne teollisia investointeja. Mitä enemmän sähkön tuotantokapasiteettia Suomeen rakennetaan, sitä varmemmin sähköä riittää myös mahdollisissa kriisitilanteissa. Pohjoismainen sähkömarkkina on kytkeytynyt siirtoyhteyksin ympäröiviin markkinoihin ja sähköä voidaan viedä maasta toiseen markkinaehtoisesti. / Rami Rajala, Director, Generation & Assets, Ilmatar

Miten voidaan luottaa gigawatti-kokoluokan investointien saman tahtiseen toteutumiseen merituulipuiston, siirtoyhteyden ja joustavan suurkäyttäjän (kuten teräs/vety/ammoniakki-tuotanto) osalta? Onko vertikaalinen tuotannon ja kulutuksen integraatio vähintäänkin PPA-sopimuksilla ja fyysisesti tai virtuaalisesti erillinen siirtoyhteys ainoa mahdollisuus luotettaville investointilaskelmille? Voiko julkinen sektori toimia tällaisten sopimusten takaajana?

Suurten sähköntuotannon ja kulutuksen investointien ajallinen yhtenäistäminen tekee prosessista haastavamman, mutta täysin mahdollisen. Vastaavaa integraatiota on tehty maatuulivoiman osalta jo pitkään. Investointipäätökset verkkoon tulisi tehdä ennen sähköntuotannon ja kulutuksen investointeja, jotta edellytykset tehdä uusia investointeja toteutuvat. Juuri verkkoinvestoinneissa tulisi harkita valtion roolia takaajana. Suuren mittakaavan sähköntuotannon investointien tapahtumiseksi tarvitaan sähkönhintavarmuus, jotta investointien rahoitus pystytään hankkimaan. Vastaavasti suuret kulutuksen investoinnit (kuten teräksen, vedyn, ammoniakin tuotanto) tarvitsevat varmuuden sähkönhinnalle, jotta investoinnit tapahtuvat. Joten on luontevaa, että investoinnit ketjutetaan ja PPA-sopimuksia (pitkäaikainen sähkönostosopimus) käytetään mahdollistamaan investoinnit. / Jani Nurmi, Head of Commercial, Ilmata

Voisiko yksi mahdollinen ratkaisu aurinkoenergia-alan KVR-rakentajien (kokonaisvastuurakentaminen) puutteeseen jakaa projektit paljon pienempiin osiin ja hoitaa projektinhallinnan itse? Onko Ilmatar tähän projektijohtamismenetelmään otettu käyttöön?

Isompien hankkeiden kohdalla pienempiin jakamista tullaankin varmasti tekemään tarpeen mukaan, myös KVR-urakkavastuuta usein jaetaan esimerkiksi paneeli- tai invertterihankintojen osalta. Peräänkuulutan erityisesti osaamista ja panostusta kestävien, mutta samalla kustannustehokkaiden perustustapojen löytämiseksi haastavamman maaperän kohteisiin – kivikkoisia, kallioisia ja soisia alueita Suomessa on paljon. Hyviä esimerkkejä innovatiivisuudestakin on urakointipuolelta toki alkanut tulla esiin. / Elina Kärkimaa, Head of Solar Engineering, Ilmatar

Miksi tuulivoima-alueita nimitetään tuulivoimapuistoiksi tai tuulipuistoiksi?

Tässä on kyse esimerkiksi vieraiden kielien vaikutuksesta suomalaiseen terminologiaan. Englanniksi puhutaan tuulifarmeista wind farms, ruotsiksi ja saksaksi Suomen tavoin myös tuulipuistoista, termeinä vindpark ja windpark.

Tuulivoima-alueet, tuulipuistot, eivät ole suljettuja energiantuotantoalueita, niiden alueilla on luvallista liikkua ja niiden profiili on täten puistomainen. Siksi puisto-sana on hyvin aluetta kuvaava ja looginen muotoilu. / Jussi Mäkinen, hankekehitysjohtaja, Ilmatar

Onko vetyteollisuus suuressa mittakaavassa realistinen maassamme?

Kyllä, Suomella on todellinen mahdollisuus tulla vetytalouden merkittäväksi toimijaksi Euroopan mittakaavassa. Suomella on valtava potentiaali tuottaa kilpailukykyistä uusiutuvaa sähköä, sekä kasvattaa kapasiteettia edelleen maa-alueiden hyvän

saatavuuden vuoksi. Suomi on arvioitu Euroopan kilpailukykyisimpien elektrolyyttisen vedyn tuottajaksi (Hydrogen Europe, 2023). Lisäksi Suomessa on mittavat biogeenisen hiilidioksidin volyymit, jotka kytkeytyvät läheisesti vetytalouden arvoketjuihin. Kansallisen ja rajat ylittävän vedynsiirtoinfrastruktuurin rakentaminen mahdollistaa uuden, skaalautuvan vetytalouden toimialan sekä avoimen vetymarkkinan muodostumisen. / Heli Virkki, yksikönpäällikkö, vetylaaksojen hankekehitys, Gasgrid Finland

Mikä on Fingridin optimaalinen skenaario? Suurin osa vedyn jalostuksesta tulee jäädä Suomeen? Millainen osuus putkilla on vedyn varastoinnissa: Suomen putket vs. Keski-Eurooppaan menevä putki?

Fingrid-Gasgrid- yhteistyöraportin optimaalisin skenaario osoittaa, että vetyä tullaan tuottamaan niin merkittäviä määriä (~80 TWh vuodessa), että sitä riittää sekä Suomessa tehtävään jatkojalostukseen ja -käyttöön sekä vientiin Euroopan markkinoille. Vetyinfrastruktuuri tulee itsessään mahdollistamaan nykyisiä teknologioita pidemmän energiavarastoinnin ja kulutusjouston vedyn jatkojalostajien ja loppukäyttäjien suuntaan sekä lisäksi omien prosessiensa skaalautumiseen liittyvän investointiensa riskienhallinnan edistämisen. / Heli Virkki, yksikönpäällikkö, vetylaaksojen hankekehitys, Gasgrid Finland

Suomen sähköjärjestelmä ensitöikseen kaipaa investointia säätövoimaan. Sähkön käyttäjille on liian suuri riski hallitsemattomista hintapiikeistä, joihin osaltaan vaikuttaa tuuli- ja myös aurinkovoiman heikko ennustettavuus. Esimerkiksi muutamaan paikkaan 100 MW kotimainen moottorivml kun tuulisähköä lisärakennetaan ja myös sähkövarastointiin kunnes esimerkiksi aiheuttajaperusteinen kapasiteettimekanismi korjaa epäbalanssin sähkötuotannossa. Kulutusjousto ei pitkään aikaan riitä?

Vedynsiirtoinfrastruktuuri toimii itsessään säätövoiman välineenä, johon suotuisten vedyntuotanto-olosuhteiden vallitessa voidaan tuottaa ja varastoida vetyä merkittävästi

olemassa oleviin teknologioihin verrattuna pidemmiksi ajoiksi sekä vastaavasti purkaa varastoa olosuhteiden niin vaatiessa. Heli Virkki, yksikönpäällikkö, vetylaaksojen hankekehitys, Gasgrid Finland

Kiitos vielä kerran kaikille tilaisuuteen osallistuneille!