Euroopassa ei taida olla yhtäkään ydinvoimalaitoshanketta, jonka eteneminen ei olisi syystä tai toisesta ollut hieman tahmeaa. Sama tarina pätee myös Brittien Hinkley Point C (HPC) laitokseen, jonka rakentamista ryhdyttiin kaavailemaan toden teolla kymmenisen vuotta sitten, kun Tony Blairin hallitus otti ydinvoiman osaksi työkalupakkiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Briteissä oli 2010-luvun taitteessa vahva konsensus siitä, että kaikkia keinoja (ml. ydinvoimaa) tarvitaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 2010 pääministeriksi noussut David Cameron ei siten muuttanut oleellisesti maan energiapolitiikan linjaa eikä edes Fukushiman onnettomuus hillinnyt Brittien rakentamisintoa vaikka se viivästytti HPC-hanketta muutamalla vuodella.

Turvallisuushuolia suuremmaksi esteeksi uudelle laitokselle oli tulla sen hinnasta. Britit päättivät kuitenkin olla keskivertoeurooppalaisia johdonmukaisempia ja loivat tukijärjestelmän kaikelle vähäpäästöiselle tuotannolle – syöttötariffin piiriin pääsi mukaan aurinkosähkön ja tuulivoiman lisäksi myös uudet ydinvoimalaitokset. Uusien ydinvoimalaitosten ns. takuuhinta (strike price) asetettiin 92,5 puntaan (reilusti yli sata euroa) megawattitunnilta, vain hieman alle maatuulivoiman takuuhinnan (kuva alla).

HPC-hankkeen eteneminen pysähtyi hintasovusta huolimatta, kun hankkeen vastustajat syyttivät Britanniaa valtiontukisääntöjen rikkomisesta – muutaman vuoden selvitys päätyi tulokseen, ettei kyseessä ole laiton valtion tuki ja hanke sai jatkaa.

Komission päätöksen jälkeen itse omistaja (ranskalainen EDF) epäröi päätöstään investoida miljardihankkeeseen, kunnes EDF:n hallitus tänä vuonna päätti vihdoin edetä hankkeen kanssa.

HPC:n tie oli kuitenkin nousta jälleen pystyyn, kun Britit päättivät kesäkuisessa äänestyksessä erota EU-jäsenyydestä. EU-jäsenyyden puolesta kampanjoinut pääministeri David Cameron erosi pääministerin paikalta ja hänen tilalleen nousi sisäministerinä kannuksensa hankkinut Theresa May. Pääministeri May, ei kaiketi pitänyt HPC:tä erityisen hienona hankkeena valtion varjojen käytön näkökulmasta ja puhalsi pelin poikki heinäkuussa.

Jotkut pitivät aikalisä-päätöstä keinona saada EU-erossa parempi kohtelu ranskalaisilta, mutta se hermostutti HPC-hankkeessa vähemmistöosakkaana toimivat kiinalaiset. Ojasta allikkoon.

Vihdoin tänä aamuna Brittihallitus ilmoitti, että hanke voi sittenkin edetä. Uutena ehtona suurille energia ja infrahankkeille, ml. uusille ydinvoimahankkeille, on valtion suora osallisuus niissä. Tavoitteena osallistumisella on, että suurten infrahankkeiden yhteydessä ei voisi tapahtua omistajavaihdoksia ilman, että hallitus tietäisi siitä.

Näyttää siltä, että hanke etenee lopulta jopa rakentamisvaiheeseen.