Suomi sijoittui toiseksi vuoden 2024 Energy Trilemma -indeksissä Ruotsin ja Tanskan jakaessa kärkisijan. Huomion arvoista on, että vuoden 2024 vertailussa parhaiten suoriutuneet maat nousivat kärkisijoille myös kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) ja Maailman talousfoorumin (WEF) Energy Transition Index -vertailuissa. Kaikissa edellä mainituissa vertailuissa Pohjoismaat jakoivat kärkisijat, mikä korostaa niiden kunnianhimoisia kestävän kehityksen tavoitteita, edelläkävijyyttä ja valmiutta energiasiirtymään.
Energiaturvallisuus Euroopassa
Ennen Ukrainan sotaa energiaturvallisuuden oletettiin olevan Euroopassa taattu. Sähköntuotannon energialähteiden monipuolistaminen oli ensisijainen tavoite ja nähtiin avaimena energiaturvallisuuteen, kun taas toimittajien moninaisuuden tarve jäi osittain huomioimatta. Taustalla oli vahva oletus siitä, että energiakaupan taloudellinen hyöty varmistaisi rauhan ja siten toimitusten turvallisuuden. Tätä on osittain kyseenalaistettu myös kriittisten mineraalien toimitusketjujen osalta. Oletusten murtumiset ovat kuitenkin lisänneet tietoisuutta kattavien strategioiden tarpeesta ja pitkän aikavälin julkisista politiikkatoimista energiaturvallisuuden varmistamiseksi.
Energiajärjestelmien oikeudenmukaisuus Euroopassa
Ukrainan sota on toiminut merkittävänä sysäyksenä Euroopan sähkömarkkinoiden mittaville uudistuksille. Vuoden 2023 lopussa Euroopan neuvosto ja Euroopan parlamentti saavuttivat alustavan sovun EU:n sähkömarkkinoiden uudistamisesta (EMD) tavoitteenaan suojata kuluttajia äärimmäisiltä hintapiikeiltä, edistää uusiutuvien energialähteiden suurempaa osuutta energiantuotannossa sekä lisätä markkinoiden läpinäkyvyyttä ja valvontaa.
Vaikka Eurooppa onkin saavuttanut universaalin sähköverkkoon pääsyn, taloudelliset epätasaisuudet ovat keskeisessä asemassa puhtaan energian saatavuudessa ja kohtuuhintaisuudessa. Esimerkiksi, vaikka sähköautojen infrastruktuurin rakentamiseen panostaminen on myönteinen askel kohti kestävää liikkuvuutta, tällä hetkellä sähköautojen kohtuuhintaisuus ja latausinfrastruktuurin saavutettavuus saattavat sulkea tiettyjä väestönosia pois tästä puhtaan energian siirtymän osa-alueesta. Lisäksi lämpöpumput voisivat vähentää energian kysyntää rakennuksissa kolmanneksella, mutta niiden laajamittainen käyttöönotto vaatii edelleen kannustimia ja sääntelykehyksen, jotta se olisi kohtuuhintaista kaikille.
Energiajärjestelmien kestävyys Euroopassa
Euroopan maat sijoittuvat kärkisijoille myös energiajärjestelmien kestävyyden osalta, edustaen vain 7 % maailman hiilidioksidipäästöistä, mutta kuitenkin 15 % maailman bruttokansantuotteesta. Tämä on seurausta pitkäjänteisistä politiikkamuutoksista, jotka on suunnattu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, jossa sähköistäminen toimii keskeisenä pilarina.
Vaikka Euroopan alue on osoittanut tuloksia pitkäaikaisilla sitoumuksillaan, Ukrainan sota on haastanut kaikki toimijat energiakentällä ja aiheuttanut osaltaan lyhyen aikavälin ratkaisuja, jotka ovat hidastaneet energiamurroksen etenemistä useissa maissa. Nämä hätäiset politiikkavasteet ovat osaltaan luoneet riippuvuutta kaasun pitkäaikaisesta käytöstä energiantuotannossa ja infrastruktuurin rakentamisesta LNG-terminaaleille.
Pohjoismaat erottuvat myös energiajärjestelmien kestävyyden osalta edukseen, sillä ne ovat saavuttaneet merkittäviä hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä sähköntuotannossaan. Pohjoismaat, mukaan lukien Islanti (maalämpö), Norja (vesivoima), Ruotsi (ydinvoima, vesivoima), Tanska (tuulivoima) ja Suomi (biomassa ja ydinvoima), ovat tiellä kohti täydellistä hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Pohjoismaiden kestävät energiasektorit, joille on tunnusomaista vähähiilinen ja uusiutuvan energian tuotanto, tekevät niistä johtavia toimijoita maailmanlaajuisessa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
World Energy Trilemma -raportti
World Energy Trilemma -raportti tarjoaa mahdollisuuden vertailla eri maiden energiajärjestelmiä edellä esiteltyjen kolmen ulottuvuuden näkökulmasta. Se antaa kattavan kuvauksen eri alueiden ja maiden energiajärjestelmien ajankohtaisesta tilanteista, niiden mahdollisuuksista ja suurimmista haasteista.
Koko vuoden 2024 World Energy Trilemma -raportin voit lukea tästä.
Mikä on World Energy Trilemma -indeksi?
World Energy Trilemma -indeksi perustuu 126 maan vertailuun energiaturvallisuuden, energiatasa-arvon ja energianjärjestelmien ympäristökestävyyden osalta. Näiden kolmen tavoitteen tasapainottaminen muodostaa ‘Trilemman’, jonka tasapainoisuus mahdollistaa yksittäisten maiden vaurauden ja kilpailukyvyn. Energy Trilemma -indeksiä on seurattu vuosittain vuodesta 2010 lähtien. Se tarjoaa arvion kansallisten energiajärjestelmien suorituskyvystä, heijastaen tasapainoa ja vahvuutta kolmessa Trilemman ulottuvuudessa. Kaikki tulokset, kansalliset Trilemma-profiilit ja interaktiivinen Trilemma-indeksityökalu, löytyvät osoitteesta https://trilemma.worldenergy.org