Julkaistu: 27.4.2016
Aihepiiri: Blogi
Osallistuin hiljattain Tekniikan akateemiset ry:n järjestämään paneelikeskusteluun. Keskustelun aiheena oli biotalous. Kutsun saatuani ryhdyin jäsentelemään ajatuksiani ja miettimään asiaa tarkemmin – en osannut oikein tarkkaan sanoa mitä biotalous on?
Voin olla väärässäkin, mutta mielestäni termi on yleistynyt kielenkäytössä vasta viime vuosina – ainakin energia-alalla. Selasin läpi sähköpostihistoriani (ulottuu vuoden 2010 alkuun) ja ensimmäinen osuma sanalle biotalous ajoittuu kesään 2014 – samaan aikaan, kun ilmoituksia uusista biotuotetehtaista alkoi kuulua joka suunnalta. Sen jälkeen osumia onkin lähes joka viikolta.
Päätin seuraavaksi olla muodikas ja joukkoistaa selvitystyöni. Eli en jaksanut itse googlata asiaa, vaan kysyin vastauksia somessa siinä toivossa, että joku muu selvittäisi asian minun puolestani. Joukkoistamisessa on tietysti omat riskinsä koska internet on täynnä nokkelia ihmisiä koettelemassa laiskimusten huumorintajua, kuten mm. Brittien meritutkimuslaitos huomasi julistaessaan nimeämiskilpailun uudelle tutkimusalukselleen.
Joukkoistamisen ”hakutulokset” olivat kieltämättä oivaltavampia kuin googlen hakualgoritmit: ehdotukset vaihtelivat diginavetoista Orwellmaiseen uuskieliseen ilmaisuun sellunkeitolle ja ”kaikkeen hyvään”.
Biotalous on uusi cleantech?
Samanlainen, ”kaikkea hyvää” edustava muodikas toimiala, on tietenkin kaikkien suosioissa oleva cleantech. Niin ikään tarkkaa määrittelyä välttelevän termin sisään on tosin jo saatu sullottua lähes koko suomalainen elinkeinoelämä.
Me suomalaiset moitimme alituisesti omia myyntitaitojamme. Kaiketi itseruoskintaan on ihan perusteltuja syitä ja jotain varmasti kertoo se, että keskivertoa supliikimmat kauppamiehet– ja naiset ovat täälläpäin kansallisen tason julkkiksia.
Cleantechin ja biotalouden kaltaiset termit auttavat varmasti tuotteiden ja palveluiden brändäämisessä ja myymisessä ja rohkaisenkin kaikkia maailman turuilla kulkevia myyntitykkejämme hyödyntämään kaikkia mahdollisia kikkoja.
Epämääräisyys ei sovi laadukkaaseen keskusteluun
Kun keskustelu siirtyy myyntipuheesta vaikkapa elinkeinopolitiikkaan, on epämääräisistä yleistermistä lähinnä vain haittaa. Jos keskustelun aiheena on biotalouden merkitys Suomen taloudelle, olisi hyvä tietää tarkoittaako puhuja uusia sellutehtaita, biopolttoaineiden valmistusta, synteettisten öljypohjaisten materiaalien korvaamista vai kenties haja-asutusalueiden elinvoimaisuuden lisäämiseen tähtääviä tulonsiirtoja!
Biotalouden ja cleantechin kaltaisten termien avulla onkin mahdollista perustella lähes mitä politiikkatoimia tahansa, koska kaikki tietävät niiden olevan hyviä asioita ja tulevaisuuden aloja. Pahimmillaan epämääräisyys johtaa siihen, että kaikki keskustelijat ovat samaa mieltä ilman, että kukaan tietää mistä tarkalleen puhutaan!
Mitä se biotalous sitten lopulta on? En tiedä oikein vieläkään, mutta lupaan määritellä sen aina, kun käyttän kyseistä termiä.