Ilmastonmuutoksen torjuminen on väärä prioriteetti konfliktien ehkäisemisessä

Opiskeluaikoinani (ennen älypuhelimia) turhan knoppitiedon kerääminen oli paljon hauskempaa kuin nykyisin. Päteminen oli helppoa, kun turhia tietoja ei voinut tarkistaa kesken pubi-illan. Minulla oli jopa pieni kokoelma alan kirjallisuutta, kuten vaikkapa klassikko ”The book of useless information”.  Yksi mieleeni hyvin jäänyt knoppi on, että maailmassa ei ole koskaan käyty sotaa kahden maan välillä, joissa on molemmissa McDonald’s. Purilaisrauhateorian taustalla on oletus, että demokraattiset maat eivät sodi keskenään.

Olen melko varma, ettei väite pidä paikkaansa ja demokraattiset maat tiedetysti aloittavat sotia. Silti, demokraattiset maat ovat varmaankin jossain määrin vähemmän sotaisia, koska niissä vallanpitäjät ovat säännöllisesti tilivelvollisia äänestäjilleen, jotka vaativat sodanjulistuksia vähäisemmillekin päätöksille perusteluita ja läpinäkyvyyttä. Kyse ei siis ole McDonald’sien rauhaa luovasta vaikutuksesta.

 

Ilmastonmuutos ja konfliktit

Viime aikoina on esitetty useasti ja monelta taholta, että ilmastonmuutos on Lähi-idän konfliktien ja varsinkin Syyrian sisällissodan taustalla. Se on vähintään kiihdyttänyt konfliktia vuosien 2006–2011 jatkuneen epätavallisen pitkän kuivuuden kautta. Se voi olla totta, mutta pakolaiskysymyksen ja sisällissotien käyttäminen perusteluna ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on mielestäni ongelmallista.

Se siirtää vastuuta kansansa etua vastaan toimivilta hallitsijoilta jonnekin muualle sen sijaan, että ihmisten vaatisivat parempaa hallitsijoiltaan. Sen lisäksi, ilmastonmuutoksen ja poliittisen epävakauden kausaalinen linkki on monta kertaluokkaa pienempi kuin perinteisen hyvän hallinnon (tai sen puutteen) ja vakauden välinen suhde. Aivan kuten McDonaldseja rakentamalla ei estetä konflikteja, sitä ei voi tehdä myöskään tuulivoimalla tai energiatehokkuustoimenpiteillä.

Avain löytyy yhteiskunnan vakaudesta

Mitä sitten pitäisi tehdä? Totta kai päästöjä tulee hillitä, mutta se ei ole ensisijainen keino konfliktien hillitsemisessä (tuskin on edes top-10:ssä).

Vakailla mailla ja alueilla on parhaat edellytykset hillitä yhteiskunnallista levottomuutta. Yhteiskunnan vakaus syntyy monista asioista – esimerkiksi vauraudesta, turvallisuudesta, keskinäisestä luottamuksesta ja oikeudenmukaisuuden tunteesta. Konfliktien ratkaisussa on jatkossakin keskityttävä vakautta ja luottamusta luoviin elementteihin.

Ulkoistamalla luonteeltaan ennen kaikkea poliittiset ongelmat luonnonvoimien syiksi hämärrämme pahimmillaan todellisten syyllisten vastuuta teoistaan.