Ota opiksi maailma: Suomi on se todellinen energian edelläkävijä

Pienet ja rauhalliset maat ovat harvoin kansainvälisen median kiinnostuksen kohteena. Poikkeuksen muodostaa suuret tragediat sekä otsikkoon mahtuvat, kansainvälistä merkitystä sisältävät uutiset – kuten kivihiilen käytön kieltäminen 2030 mennessä. Öljynkäytön puolittaminen ei maailman aviiseja hetkauta, vaikka se on hallituksen uunituoreen energia- ja ilmastostrategian ylivoimaisesti haastavin tavoite. Mm. Reuters, Huffington post ja New Scientist keskittyivät uutisissaan juuri hiilestä luopumiseen. Jatka lukemista

WEC: Maailman energiankäytön kasvu on tulossa tiensä päähän

Osallistuin viime viikolla WEC Finlandin kattojärjestön World Energy Councilin kongressiin Istanbulissa. Epävarman turvallisuustilanteen vuoksi, järjestön kolmen vuoden välein järjestettävä päätapahtuma ”World Energy Congress” houkutteli selvästi odotettua vähemmän yleisöä – noin 4000 – 5000 osallistujaa, joista puolet ulkomaalaisia. Osallistujakadosta huolimatta kongressi houkutteli paikalle suuren joukon energiamaailman johtavia hahmoja. Suomi ja Eurooppa alkoivat tuntua entistä pienemmiltä, kun puhuja toisensa jälkeen luetteli energiamaailman tilaa ja suuntaa kuvaavia näkemyksiä ja lukuja. Jatka lukemista

Ovatko teollisuuden energiatuet pragmaattista ympäristöpolitiikkaa?

[WEC Vierasblogi: Jutun kirjoittaja on Janne M. Korhonen. Janne on jatko-opiskelija Aalto-yliopistossa ja energia- ja ympäristöaiheista kirjoittava tietokirjailija. Hänen väitöskirjansa rajoitteiden ja niukkuuksien synnystä ja niiden vaikutuksista tekniikan kehittymiseen on lähdössä esitarkastukseen marraskuussa 2016.]

 
Politiikka on mahdollisuuksien taidetta, kuuluu tunnettu sanonta. Tästä syystä teollisuuden energiatukien merkitys ympäristöpolitiikan kannalta on pieni ja kokonaisuutena vaikutukset voivat olla jopa positiivisia, vaikka teoriassa ne kannustavatkin teollisuutta käyttämään enemmän energiaa. Jatka lukemista

Brittihallitus päättää edetä Hinkley Point-ydinvoimalan kanssa

Euroopassa ei taida olla yhtäkään ydinvoimalaitoshanketta, jonka eteneminen ei olisi syystä tai toisesta ollut hieman tahmeaa. Sama tarina pätee myös Brittien Hinkley Point C (HPC) laitokseen, jonka rakentamista ryhdyttiin kaavailemaan toden teolla kymmenisen vuotta sitten, kun Tony Blairin hallitus otti ydinvoiman osaksi työkalupakkiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Briteissä oli 2010-luvun taitteessa vahva konsensus siitä, että kaikkia keinoja (ml. ydinvoimaa) tarvitaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 2010 pääministeriksi noussut David Cameron ei siten muuttanut oleellisesti maan energiapolitiikan linjaa eikä edes Fukushiman onnettomuus hillinnyt Brittien rakentamisintoa vaikka se viivästytti HPC-hanketta muutamalla vuodella.

Turvallisuushuolia suuremmaksi esteeksi uudelle laitokselle oli tulla sen hinnasta. Britit päättivät kuitenkin olla keskivertoeurooppalaisia johdonmukaisempia ja loivat tukijärjestelmän kaikelle vähäpäästöiselle tuotannolle – syöttötariffin piiriin pääsi mukaan aurinkosähkön ja tuulivoiman lisäksi myös uudet ydinvoimalaitokset. Uusien ydinvoimalaitosten ns. takuuhinta (strike price) asetettiin 92,5 puntaan (reilusti yli sata euroa) megawattitunnilta, vain hieman alle maatuulivoiman takuuhinnan (kuva alla).

Tariffihinnat UK:ssa

HPC-hankkeen eteneminen pysähtyi hintasovusta huolimatta, kun hankkeen vastustajat syyttivät Britanniaa valtiontukisääntöjen rikkomisesta – muutaman vuoden selvitys päätyi tulokseen, ettei kyseessä ole laiton valtion tuki ja hanke sai jatkaa.

Komission päätöksen jälkeen itse omistaja (ranskalainen EDF) epäröi päätöstään investoida miljardihankkeeseen, kunnes EDF:n hallitus tänä vuonna päätti vihdoin edetä hankkeen kanssa.

HPC:n tie oli kuitenkin nousta jälleen pystyyn, kun Britit päättivät kesäkuisessa äänestyksessä erota EU-jäsenyydestä. EU-jäsenyyden puolesta kampanjoinut pääministeri David Cameron erosi pääministerin paikalta ja hänen tilalleen nousi sisäministerinä kannuksensa hankkinut Theresa May. Pääministeri May, ei kaiketi pitänyt HPC:tä erityisen hienona hankkeena valtion varjojen käytön näkökulmasta ja puhalsi pelin poikki heinäkuussa.

Jotkut pitivät aikalisä-päätöstä keinona saada EU-erossa parempi kohtelu ranskalaisilta, mutta se hermostutti HPC-hankkeessa vähemmistöosakkaana toimivat kiinalaiset. Ojasta allikkoon.

Vihdoin tänä aamuna Brittihallitus ilmoitti, että hanke voi sittenkin edetä. Uutena ehtona suurille energia ja infrahankkeille, ml. uusille ydinvoimahankkeille, on valtion suora osallisuus niissä. Tavoitteena osallistumisella on, että suurten infrahankkeiden yhteydessä ei voisi tapahtua omistajavaihdoksia ilman, että hallitus tietäisi siitä.

Näyttää siltä, että hanke etenee lopulta jopa rakentamisvaiheeseen.

Hevosenlannasta lämpöä

[Alla julkaistu teos on toinen WEC Finlandin opiskelijoille tarkoitetun energia-aiheisen mediakilpailun voittajista.]

Hevosenlannasta lämpöä-opetustaulu. 42 cm x 60 cm. Siirtokuva ja akryyli paperille.

Horsepower

”Muutaman hevosen vuotuinen lannan energiamäärä vastaa yhden omakotitalon lämpöenergian vuosikulutusta. Hevosenlannan polttamisessa kytee kestävä lämpöenergiabisnes.”
Reetta Haapasalo
25 vuotta
Turun Ammattikorkeakoulu, energia- ja ympäristötekniikka

Ilmastonmuutoksen torjuminen on väärä prioriteetti konfliktien ehkäisemisessä

Opiskeluaikoinani (ennen älypuhelimia) turhan knoppitiedon kerääminen oli paljon hauskempaa kuin nykyisin. Päteminen oli helppoa, kun turhia tietoja ei voinut tarkistaa kesken pubi-illan. Minulla oli jopa pieni kokoelma alan kirjallisuutta, kuten vaikkapa klassikko ”The book of useless information”.  Yksi mieleeni hyvin jäänyt knoppi on, että maailmassa ei ole koskaan käyty sotaa kahden maan välillä, joissa on molemmissa McDonald’s. Purilaisrauhateorian taustalla on oletus, että demokraattiset maat eivät sodi keskenään. Jatka lukemista

Mitä on biotalous?

Osallistuin hiljattain Tekniikan akateemiset ry:n järjestämään paneelikeskusteluun. Keskustelun aiheena oli biotalous. Kutsun saatuani ryhdyin jäsentelemään ajatuksiani ja miettimään asiaa tarkemmin – en osannut oikein tarkkaan sanoa mitä biotalous on?

Voin olla väärässäkin, mutta mielestäni termi on yleistynyt kielenkäytössä vasta viime vuosina – ainakin energia-alalla. Selasin läpi sähköpostihistoriani (ulottuu vuoden 2010 alkuun) ja ensimmäinen osuma sanalle biotalous ajoittuu kesään 2014 – samaan aikaan, kun ilmoituksia uusista biotuotetehtaista alkoi kuulua joka suunnalta. Sen jälkeen osumia onkin lähes joka viikolta. Jatka lukemista