Mihin katosi nettoenergia?

Ihminen on muiden elävien organismien lailla aika simppeli otus. Elämän ylläpito vaatii viime kädessä ainoastaan riittävästi energiaa ravinnon ja lämmön muodossa. Askeettisuuteen yli-innokkaasti suhtautuva voisi jopa todeta, että kaikki muu on hienostelua.

Me mukavuudenhaluiset olemme tietysti toista mieltä.

Oletetaan siis, että ympäröivä yhteiskuntamme terveydenhuoltojärjestelmineen, kouluineen, vesijohtoverkostoineen, palokuntineen, pienpanimoineen, luistinratoineen ja Guggenheim-museoineen ovat tarpeellisia himmeleitä mielekkään elämän ylläpitämiseksi.

Kaikki yllämainitut toiminnot vaativat energiaa, mutta kuinka usein tulee ajatelleeksi, että myös energiantuotanto tarvitsee energiaa?

Öljykriisi katalyyttinä

Ensimmäinen öljykriisi käynnistyi, kun Yhdysvallat tuki Israelia Jom Kippurin sodassa Egyptiä ja Syyriaa vastaan. Lähi-idän öljyntuottajat käynnistivät protestina öljynvientikiellon, joka nosti öljyn maailmanmarkkinahinnan moninkertaiseksi ja suisti öljyntuonnista riippuvaiset taloudet suuriin vaikeuksiin.

Pilviin kohonneet hinnat antoivat samalla myös selvän signaalin, että markkinoilla oli tarve uusille energialähteille.

Yhdeksi reunaehdoksi öljyä korvaaville energiamuodoille sekä aiemmin tavoittamattomille öljyesiintymille (esim. Pohjanmeri) syntyi niin sanottu nettoenergia-arvo, EROEI (Energy return on energy invested). Konsepti on käytännössä sama kuin missä tahansa muussakin sijoituksessa – haluat saada käyttämäsi rahat takaisin investoinnin elinaikana, mieluusti moninkertaisesti. Aiemmin lähinnä teoreettisesta kuriositeetista tuli liiketoimintaa, tuotekehitystä ja energiapolitiikkaa ohjaava rautainen laki.

Asia saattaisi olla yhdentekevä, ellei energialla olisi niin suurta merkitystä yhteiskunnan kaikkien toimintojen alla toimivana perusjalkana. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että käyttämästämme energiasta vain murto-osan tulisi kulua uuden energian hankintaan, että nettoenergiaa riittää myös muiden yhteiskunnan toimintojen pyörittämiseen.

Asiaa enemmän tutkineiden mukaan, nettoenergialuvun tulisi olla n. 15 (energiantuotantoon ”käytetty” öljybarreli tuottaisi vähintään 15 barrelia öljyä), jotta nykyisenkaltaisia hyvinvointiyhteiskuntia voidaan ylläpitää (kuva alla).

hierarkia

Uudelleen ajankohtaiseksi nettoenergiakäsitteen tekevät globaalit päästöjenvähennystalkoot. Fossiilisista polttoaineista tulee luopua tällä vuosisadalla, mutta päästöttömyyden lisäksi niiden tulisi olla nettoenergia-arvoltaan riittävän suuria. Vielä tällä hetkellä monet fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi povatut keinot eivät joidenkin laskelmien mukaan yllä vielä tarpeeksi korkeisiin lukemiin – varsinkaan jos energian varastoinnin vaikutus otetaan huomioon.

Kehittyvä teknologia helpottaa haastetta varmasti paljon, mutta olen itse ollut hieman ihmeissäni miksi tätä verrattain suurta haastetta asiaa ei ole nykyisen ”energiamurroksen” aikana pohdittu näkyvämmin.

Lauri Muranen, WEC Finland

Ei vielä yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *