Helena Kivi-Koskinen nimitetty World Energy Council Finlandin toiminnanjohtajaksi

Energia-alan ja kestävän kehityksen asiantuntija, VTM Helena Kivi-Koskinen aloittaa 1.11. World Energy Council Finlandin johdossa, kun nykyinen toiminnanjohtaja Lauri Muranen siirtyy uusiin tehtäviin.

”World Energy Council (WEC) on ainutlaatuinen kansainvälinen energia-alan foorumi. Olen innoissani päästessäni kehittämään WEC:n Suomen osastoa ja edistämään korkealaatuista kotimaista energia-alan keskustelua.”, Kivi-Koskinen toteaa. Hän on työskennellyt mm. Energiateollisuus ry:n edeltäjässä Finergyssä, konsulttiyhtiö Pöyryssä ja terästeollisuuden yhtiöissä SSAB:ssa ja Ruukissa vaativissa asiantuntija- ja edunvalvontatehtävissä. Jatka lukemista

Maakaasu ja joustavuus Euroopan energiamarkkinoilla

Lämmitys kysyntäankkurina

Euroopan maakaasusta puhuttaessa keskitytään usein tarjontaan, kuten esimerkiksi alati kasvavaan Venäjän-tuontiin, Ukrainan läpikulkureittiin ja toisaalta yhdysvaltalaisen LNG:n tarjoamaan vaihtoehtoon. Vähemmän puhutaan siitä, mihin maakaasua Euroopassa oikein tarvitaan ja mitä kysynnänvaihtelut kertovat joustavuuden merkityksestä energiajärjestelmässä.

Maakaasukysynnän sydänmaa on Luoteis-Eurooppa, joka kattaa Saksan, Ison-Britannian, Hollannin, Ranskan ja Belgian. Näiden maiden kaasunkulutus vuonna 2016 oli 178 miljardia kuutiometriä, josta valtaosa, noin 54 prosenttia, toimitettiin vähittäisjakeluverkkoihin, siis pitkälti asuntojen ja muiden tilojen lämmittämiseen.

Vuosittaista keskiarvoa mielenkiintoisempaa on, milloin kaasua kulutetaan. Vähittäisjakelukysyntä on tietenkin vahvasti sääriippuvaista etenkin talvikuukausina, ja sen osuus kaasunkysynnästä nouseekin hetkittäin jopa neljään viideosaan. Maakaasun suurimpia eroavaisuuksia moniin muihin raaka-aineisiin verrattuna on sen suuri kausittainen kysyntävaihtelu.

Esimerkiksi Saksassa päivittäinen kaasunkysyntä vuosina 2011-2016 oli keskimäärin 85 % korkeampaa talvisin (loka-maaliskuu) kuin kesäisin (huhti-syyskuu). Sähkön puolella luku oli noin 12 %.

Talviaikana myös päivittäiset erot kasvavat rajusti — vuosien 2011-2016 päivittäinen keskihajonta Saksassa oli noin 63 mrd m^3 / pvä ja keskiarvo 292 mrd m^3 / pvä. Vaihtelu on niin suurta, että toteutuneen lämpötilan poikkeama kausittaisista normeista on tärkein maakaasun hinta-ankkuri talviaikoina.

Näin suuri kysynnänvaihtelu asettaa suuret vaatimukset tarjonnan joustavuudelle — miten tarjonta vastaa siihen? Tärkein joustavuuden tarjoaja on varastot, joista suurimmat toimivat pääsääntöisesti kausittaisella profiililla, siis täyttäen itsensä kesällä ja purkaen volyyminsä talvella. Pienemmät varastot sen sijaan vaihtelevat notkeasti injektioista takaisinottoihin jopa päivittäin sen mukaan, onko myöhemmälle toimitukselle tarjolla korkeampia hintoja kuin päivän sisäisellä markkinalla.

Joustoa löytyy myös infrastruktuurista. Vuoden 2008 finanssikriisi runteli Euroopan teollisuuden maakaasukysyntää pahasti jättäen runsaasti putkia alihyödynnetyksi. Lisäksi maanosaan on rakennettu viime vuosina runsaasti maiden välistä ja -sisäistä siirtokapasiteettia, niin yksityisin kuin julkisinkin varoin. Markkinoiden likviditeetti on niinikään parantunut — volyymeillä mitattuna noin 75 % vuosina 2013-2016 — laajan ja yhä jatkuvan liberalisoinnin ansiosta, jota EU on osaltaan vauhdittanut.

Yhdessä nämä tekijät ovat johtaneet tarjonnan joustavuuden kasvuun, minkä yksi seuraus on ollut maiden välisten hintaerojen raju lasku. Maantieteellisten hintaerojen lisäksi hintaerot kesien ja talvien välillä ovat kaventuneet varastokapasiteetin yltäkylläisyyden ansiosta. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta Euroopan maakaasumarkkinoilla vallitseekin toistaiseksi joustavuuden yltäkylläisyys.

Maakaasun joustavuus tulevaisuudessa

Lähitulevaisuudessa joustavuus voi kuitenkin joutua koetukselle kolmesta eri syystä. Koska kausittaiset hintaerot ovat kaventuneet, suuret varastot kamppailevat kannattavuutensa kanssa ja merkittävää osaa kapasiteetista uhkaa sulkeminen lähivuosina. Samoin pitkäaikaisten siirtokapasiteettisopimusten raukeaminen nostaa maiden välisen kaasunsiirron kustannuksia ja täten nostaa joustavuuden hintaa. Kolmas merkittävä syy on Alankomaiden, EU:n suurimman kaasuntuottajan, tuotantoprofiilin muuttuminen talvipainotteisesta tasaiseksi, mikä lisää tarvetta tuoda joustoa maanosan ulkopuolelta, käytännössä joko Venäjältä tai globaaleilta LNG-markkinoilta.

Venäjälle Ukraina on kallein kaasureitti Eurooppaan, joten jousto tapahtuu toistaiseksi sen kautta, siinä missä Nord Streamin ja Jamal-Eurooppa -putken kautta tuodut volyymit pidetään tyypillisesti maksimissaan. Tosin tämänkin jouston kustannuksia lisää se, että Ukrainan Naftogaz on halunnut jo vuoden 2016 alusta saakka miltei tuplata transit-kapasiteettinsa hinnan.

Sen sijaan LNG-markkinoilla on tarjolla yhä enemmän ja enemmän volyymejä, ja kasvava likviditeetti voisi hyvinkin tasoittaa paitsi lyhyen aikavälin kysyntäpiikkejä mutta myös kausittaisia vaihteluja Euroopassa. LNG:n tuleva rooli Euroopassa on kuitenkin vielä suuri kysymysmerkki, sillä toistaiseksi hinnat Aasiassa, jossa talvi tulee samaan aikaan kuin Euroopassa, ovat pysytelleet kroonisesti Euroopassa tarjottuja korkeammalla. Aasian kysynnässä on yhä enemmän myös maanosan sisäistä vaihtelua — kun yhden kulutus laskee ja hinnat hellittävät, toinen lisää ostojaan.

Lähihistoriassa LNG:n kyky tasoittaa Euroopan spot-hintojen heilahteluja on ollut heikko. Syinä tähän on pitkät odotusajat rahdin oston ja toimituksen välillä ja toisaalta se, että markkinatoimijoilla on keskimäärin heikkojen hintojen vuoksi kannustin pitää mantereen LNG-tankit melko tyhjinä kiehumistappioiden välttämiseksi. Toisaalta, jos monien markkinatoimijoiden ja esimerkiksi IEA:n ennustama valtava LNG-tuotannon lisäys toteutuu lähivuosina, joustoa voi helposti riittää myös Euroopan tarpeisiin.

Joustavuus energiamarkkinoilla

Joustavuuden merkitys sekä sähkö- ja kaasumarkkinoille on nousussa. Ensin mainituilla joustavuudesta on paikoittain jo selvää pulaa, ja se toimitetaan mantereella tehottomasti ja suurin päästöin. Maakaasu on ollut uusiutuvien nousussa pääsääntöisesti häviäjän roolissa, sillä sähkömarkkinat ovat hakeneet tarjontajoustonsa alunperin perusvoimaksi rakennetusta hiililauhteesta, ajoittaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Nyt tätä asetelmaa ollaan betonoimassa myös politiikan keinoin, muun muassa “kapasiteettimarkkinoiden” otsikon alla. Maakaasun ja hiilen keskinäisestä hintasuhteesta on muodostunut tärkeimpiä Euroopan sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä määrittäviä tekijöitä, vaikka erinäisiä kieltoja ja tulevaisuuden teknologioita fetisoiva julkinen keskustelu ei asiaa juuri nosta esille.

Jos sähköntuotannon dekarbonisaatio etenee yhä enemmän kieltojen kautta esimerkiksi co2-hinnoittelun sijaan, joustavuuden merkitys kasvaa entistäkin nopeammin. Esimerkiksi Hollannissa on ehdotettu asuntojen irroittamista maakaasuverkoista lain voimalla. Jo hyvin karkea laskelma viime vuosien kuukausittaisiin keskiarvoihin perustuen osoittaa haasteen laajuuden: Saksassa sähkökuorman ero talven ja kesän välillä on 11 GW:n mittaluokassa. Jos maakaasun vähittäiskysyntä korvattaisiin sähkölämmityksellä 1:1, kausivaihteluun tulisi noin 87 GW ylimääräistä, puhumattakaan kuukausien ja päivien välisestä lisääntyneestä vaihtelusta. Joustavuudessa siis riittää haastetta.

 

Kirjoittaja: Vesa Ahoniemi. Ahoniemi (MPhil) on lontoolainen markkina-analyytikko.

WEC Finland ja Suomen energiaekonomistit palkitsivat parhaat energia-alan diplomityöt

Vuosittain jaettavat palkinnot parhaista energia-tekniikan ja energiatalouden opinnäytetöistä on jaettu.

dippatyöt

Energiatekniikan palkinto myönnettiin Aalto-yliopiston Valtteri Vainiolle. Professori Sanna Syrin ohjauksessa tehty työ ”Efficient heat recovery technologies in cruise ships” käsittelee risteilyalusten energiankäytön optimointia.

Raati piti työtä erityisen huolellisesti tehtynä sekä relevanttina sen tarjoamien käytännön ratkaisuiden näkökulmasta. Työssä yhdistyy hienosti niin energiatalouden kuin tekniikankin tuntemus. Laivanrakennus on lisäksi Suomelle tärkeä teollisuudenala ja siksi on myönteistä, että työn kautta mahdollisesti syntyvillä innovaatioilla voidaan osaltaan edistää Suomen taloudellista toimeliaisuutta.

Energiatalouden palkinto myönnettiin Tuomas Vanhaselle. ” The evolving requirements for smart secondary substations in three European regulatory market environments”-työn ohjaajana toimivat professorit Pertti Järventausta ja Risto Raiko.

Työstä teki kiinnostavan sen syvyys ja monipuolisuus. Työ oli erittäin huolellisesti tehty ja aihe perinpohjaisesti tutkittu. Lisäksi raati piti tärkeänä, että diplomityöntekijät työssä otetaan huomioon ympäröivän yhteiskunnan ja regulaation muuttuvat vaatimukset.

Molemmat palkinnot olivat suuruudeltaan 3000 euroa. Palkinnot myönnettiin WEC Finlandin järjestämässä Energiapäivässä 22.10.2015.

Raatiin kuuluivat Professori Jorma Routti (puheenjohtaja), Juha Honkatukia Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta, Pekka Järvinen Suomen Energiaekonomisteista, Stefan Wilhelms Nasdaq OMX:stä, sekä Lauri Muranen WEC Finlandista (sihiteeri).

 

 

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Lauri Muranen, WEC Finland
lauri.muranen@wecfinland.fi
www.wecfinland.fi
+358 40 707 6637

 

Suomalainen Pirjo Jantunen on valittu Maailman energianeuvoston (World Energy Council, WEC) ”tulevaisuuden energiajohtajat”-verkoston puheenjohtajaksi

Nykyiset energia-alan haasteet, kuten ilmastonmuutoksen torjuminen, ovat luonteeltaan globaaleja. Haasteisiin vastaaminen vaatii uudenalaista ajattelua tulevaisuuden päättäjiltä sekä energia-alan johtajilta. Maailman energianeuvosto päätti käynnistää Future Energy Leaders (FEL-100) -ohjelman edistääkseen rajat ylittävää energia-alan yhteistyötä.

Ohjelman tavoitteena on toimia globaalina yhteistyöverkostona kymmenistä eri maista tulevien ja uraansa aloittelevien energia-alan ammattilaisten välillä. Verkostoon kuuluu sata energia-alan ammattilaista, joista kolmasosa vaihtuu vuosittain. WEC:n tavoitteena on myös tuoda energia-alan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun alan nuorten ammattilaisten ääni.

Ohjelmaan on valittu puheenjohtajisto, jonka tehtävänä on nostaa ryhmän profiilia ja päättää toiminnan suuntaviivoista. Ohjelmaan valitut henkilöt valitsivat ryhmän puheenjohtajaksi suomalaisen Pirjo Jantusen Helen Oy:stä. Puheenjohtajuus on erinomainen mahdollisuus luoda kansainvälisiä kontakteja sekä tuoda esiin suomalaisia ratkaisuita globaaleihin energia-alan haasteisiin.

– Future Energy Leaders -ohjelma on nuorille ammattilaisille erinomainen mahdollisuus kehittää osaamistaan ja näkemyksiään energia-alasta sekä luoda kansainvälisiä verkostoja. Vaikka kyseessä onkin nuorille suunnattu ohjelma, on verkostossa käytännössä mukana huippuammattilaisia ympäri maailmaa, Jantunen kertoo.

Jantunen totesi puheenjohtajahakemuksessaan haluavansa kehittää ohjelmaa osallistavampaan ja vaikuttavampaan suuntaan.

– Verkoston puheenjohtajuus on huikea mahdollisuus. Tavoitteenani on lisätä ohjelman tunnettuutta ja kehittää sitä entistäkin paremmaksi, hän sanoo.

Suomesta Future Energy Leaders -verkostossa on mukana myös Kristian Mäkelä Wärtsilästä.

FEL-ohjelmaan otetaan vuosittain rajallinen määrä uusia henkilöitä. Siihen voi hakea mukaan Maailman energianeuvoston Suomen osaston, WEC Finlandin, kautta.

 

Lisätiedot:

Helen Oy, ympäristöasiantuntija Pirjo Jantunen, puh. 040 3360565

WEC Finlandin Toiminnanjohtaja Lauri Muranen
lauri.muranen@energia.fi
040 707 6637
wecfinland.fi