WEC Finlandin blogissa käsitellään ajankohtaisia kotimaisia ja kansainvälisiä energia-alan asioita.

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi.

Blogitausta

Blogi:

Energiamurroksen start-upeille globaali palkinto – haku käynnissä 31.1.2018 asti

Onko yrityksesi innovaatio energiamurroksessa maailmanlaajuisesti käänteentekevä? Oletko kasvuyrittäjänä valmis liittymään globaaliin innovaatiojohtajien yhteisöön? Osallistu nyt energiamurroksen start-upeille tarkoitetun globaalin palkinnon hakuprosessiin.

Start Up Energy Transition SET Award myönnetään huhtikuussa kuudessa kategoriassa: vähähiilinen energiantuotanto; älyverkot, alustat ja kyberturvallisuus; energiatehokkuus, älylaitteet ja varastointi; innovatiivinen liikkuvuus; energia, vesi ja ruoka sekä erikoispalkinto YK:n kestävän kehityksen tavoite 7:n mukaan (edullinen ja puhdas energia). Haku päättyy 31.1.2018. Kilpailun järjestävät Saksan energiavirasto ja World Energy Council sponsoreineen.

Lisätietoja täältä. 

Nordic Energy Forum: Energy Policy

Session 3. Energy policy panel – panel discussion[1] 

 

Director of Finnish Energy Jari Kostama opened the panel discussion by introducing the EU energy policy. He asked the other panelists some central questions regarding regional energy policy cooperation, regulation in the field of energy as well as the EU energy policy and its relationship with national policies.

 

Replying from the Estonian perspective, Mr. Leppiman said that the idea of the common EU energy market has already existed for a long time, but there are still many nationalistic views on energy policy. Mr. Leppiman said that the biggest issue for Estonia is that everyone is talking about the clean energy future and how to achieve it. Also, the Internet of Things will play a major role.

 

As for Finland, Mr. Huttunen said that climate change policies are central in the regulatory side. The primary goal is to cut emissions and it should be done in a way which also secures the European industrial competitiveness. Clean technology should play a role in Europe and in Finland, and the way to achieve that is to make markets function well and distribute the incentives correctly.

 

Mr. Andrén said that the Swedish energy policy is often ahead of the EU’s, so there are no conflicts with EU legislation. For example, the Swedish targets state that by 2040, electricity production should be 100% renewables and there should be no emissions of greenhouse gases by 2045. Mr. Andren said that regional cooperation is important and that more money should be invested in the network with neighboring countries, including the Nordics and the Baltics.

 

Moderator Kivi-Koskinen also asked the panelists to summarize their national energy policy target for 2030 and their vision of achievements by 2030. Mr. Leppiman said that the Estonian targets are related to the country’s high energy intensity and improving energy efficiency. By 2030, he hopes that energy dependence will be zero. Mr. Huttunen said that for Finland, the target by 2030 is to increase the share of renewables in final consumption from the current 40%. Also, 30% of transportation should be renewable. Coal should be removed as an energy source and the use of crude oil should be halved in Finland. Mr. Andrén added that Sweden is concerned about the possible clash over the use of biofuels between EU and Sweden.

 

When asked about whether the current market arrangement is sustainable for low-carbon energy transformation, the panelists largely agreed that there should be regional and European solutions for the capacity issue. Mr. Leppiman said that it will be cheaper to reach the targets through regional and European cooperation.

 

Finally, the moderator asked what will be the main takeaway from the COP23 in Bonn and how the panelists saw the regional energy cooperation in the Nordics, including the Baltic countries. The panelists hoped to see the concrete implementation of the Paris Climate Agreement, while Mr. Huttunen added that tighter global targets will probably be needed in two years. About regional cooperation, the panelists agreed that there should be more cooperation and coordination between the Nordic and the Baltic states. Mr. Leppiman said that as an Estonian representative, he would like to see more cooperation between Nordics and the Baltics. However, it was noted that EU and national policies set the rules and frameworks, so the Nordics cannot act with complete freedom when it comes to regional cooperation.

 

[1] The Energy Policy Panel was moderated by Helena Kivi-Koskinen from WEC Finland. The participants include Director of Finnish Energy Jari Kostama, Director of Energy Department of Finland Riku Huttunen, Deputy Secretary General for Energy of Estonia Ando Leppiman and Deputy Director at Division for Natural Resources of Sweden Robert Andrén

NORDIC ENERGY FORUM: Global Energy Trends

Session 2.  Global energy trends – panel discussion [1]

Lauri Muranen opened the discussion with the issue of globalization, asking whether the world is entering a stage where globalization is taking backward steps. The panelists largely agreed that while some anti-globalist events, such as Brexit and the election of President Trump, have taken place, the big picture remains more complex. There has not been a direct and consistent transition to a more fragmented and closed world. The Paris Climate Agreement has been a success, and there is massive innovation driven by companies and countries alike. Mr. Härtel said that these small shifts are nothing new and that these kinds of small changes happen all the time in various markets. Ms. Kolle noted that US politics always ebbs and flows, and Trump does not get to decide everything himself even in the US. Jatka lukemista

EU Gas Market is competitive

By Alex Barnes, Government Relations Advisor, Nord Stream 2 AG..

The EU has  aimed to create a single gas market since the early 1990s as part of the overall single market drive. However the First Gas Directive (1998) was ineffective. The Second Gas Directive (2003) had the right regulatory approach but still had limited effect. It was only after an EU Commission competition enquiry into the gas and electricity sectors in 2005-7 led to the Third Energy Package (TEP) of 2009, coupled with competition law cases, that a competitive gas market really begun to emerge. Jatka lukemista

Mikä pitää energia-alan johtajat hereillä öisin?

World Energy Councilin Energiaviikko viitoitti maailman energiajohtajille tietä nopeasti muuttuvassa maailmassa 16.-19. lokakuuta 2017 Lissabonissa. Yli 400 energiajohtajaa ympäri maailmaa niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta ja akateemisesta maailmasta kuunteli esityksiä ja osallistui paneelikeskusteluihin energia-alan murroksesta. Jatka lukemista

Helena Kivi-Koskinen nimitetty World Energy Council Finlandin toiminnanjohtajaksi

Energia-alan ja kestävän kehityksen asiantuntija, VTM Helena Kivi-Koskinen aloittaa 1.11. World Energy Council Finlandin johdossa, kun nykyinen toiminnanjohtaja Lauri Muranen siirtyy uusiin tehtäviin.

”World Energy Council (WEC) on ainutlaatuinen kansainvälinen energia-alan foorumi. Olen innoissani päästessäni kehittämään WEC:n Suomen osastoa ja edistämään korkealaatuista kotimaista energia-alan keskustelua.”, Kivi-Koskinen toteaa. Hän on työskennellyt mm. Energiateollisuus ry:n edeltäjässä Finergyssä, konsulttiyhtiö Pöyryssä ja terästeollisuuden yhtiöissä SSAB:ssa ja Ruukissa vaativissa asiantuntija- ja edunvalvontatehtävissä. Jatka lukemista

Maakaasu ja joustavuus Euroopan energiamarkkinoilla

Lämmitys kysyntäankkurina

Euroopan maakaasusta puhuttaessa keskitytään usein tarjontaan, kuten esimerkiksi alati kasvavaan Venäjän-tuontiin, Ukrainan läpikulkureittiin ja toisaalta yhdysvaltalaisen LNG:n tarjoamaan vaihtoehtoon. Vähemmän puhutaan siitä, mihin maakaasua Euroopassa oikein tarvitaan ja mitä kysynnänvaihtelut kertovat joustavuuden merkityksestä energiajärjestelmässä.

Maakaasukysynnän sydänmaa on Luoteis-Eurooppa, joka kattaa Saksan, Ison-Britannian, Hollannin, Ranskan ja Belgian. Näiden maiden kaasunkulutus vuonna 2016 oli 178 miljardia kuutiometriä, josta valtaosa, noin 54 prosenttia, toimitettiin vähittäisjakeluverkkoihin, siis pitkälti asuntojen ja muiden tilojen lämmittämiseen.

Vuosittaista keskiarvoa mielenkiintoisempaa on, milloin kaasua kulutetaan. Vähittäisjakelukysyntä on tietenkin vahvasti sääriippuvaista etenkin talvikuukausina, ja sen osuus kaasunkysynnästä nouseekin hetkittäin jopa neljään viideosaan. Maakaasun suurimpia eroavaisuuksia moniin muihin raaka-aineisiin verrattuna on sen suuri kausittainen kysyntävaihtelu.

Esimerkiksi Saksassa päivittäinen kaasunkysyntä vuosina 2011-2016 oli keskimäärin 85 % korkeampaa talvisin (loka-maaliskuu) kuin kesäisin (huhti-syyskuu). Sähkön puolella luku oli noin 12 %.

Talviaikana myös päivittäiset erot kasvavat rajusti — vuosien 2011-2016 päivittäinen keskihajonta Saksassa oli noin 63 mrd m^3 / pvä ja keskiarvo 292 mrd m^3 / pvä. Vaihtelu on niin suurta, että toteutuneen lämpötilan poikkeama kausittaisista normeista on tärkein maakaasun hinta-ankkuri talviaikoina.

Näin suuri kysynnänvaihtelu asettaa suuret vaatimukset tarjonnan joustavuudelle — miten tarjonta vastaa siihen? Tärkein joustavuuden tarjoaja on varastot, joista suurimmat toimivat pääsääntöisesti kausittaisella profiililla, siis täyttäen itsensä kesällä ja purkaen volyyminsä talvella. Pienemmät varastot sen sijaan vaihtelevat notkeasti injektioista takaisinottoihin jopa päivittäin sen mukaan, onko myöhemmälle toimitukselle tarjolla korkeampia hintoja kuin päivän sisäisellä markkinalla.

Joustoa löytyy myös infrastruktuurista. Vuoden 2008 finanssikriisi runteli Euroopan teollisuuden maakaasukysyntää pahasti jättäen runsaasti putkia alihyödynnetyksi. Lisäksi maanosaan on rakennettu viime vuosina runsaasti maiden välistä ja -sisäistä siirtokapasiteettia, niin yksityisin kuin julkisinkin varoin. Markkinoiden likviditeetti on niinikään parantunut — volyymeillä mitattuna noin 75 % vuosina 2013-2016 — laajan ja yhä jatkuvan liberalisoinnin ansiosta, jota EU on osaltaan vauhdittanut.

Yhdessä nämä tekijät ovat johtaneet tarjonnan joustavuuden kasvuun, minkä yksi seuraus on ollut maiden välisten hintaerojen raju lasku. Maantieteellisten hintaerojen lisäksi hintaerot kesien ja talvien välillä ovat kaventuneet varastokapasiteetin yltäkylläisyyden ansiosta. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta Euroopan maakaasumarkkinoilla vallitseekin toistaiseksi joustavuuden yltäkylläisyys.

Maakaasun joustavuus tulevaisuudessa

Lähitulevaisuudessa joustavuus voi kuitenkin joutua koetukselle kolmesta eri syystä. Koska kausittaiset hintaerot ovat kaventuneet, suuret varastot kamppailevat kannattavuutensa kanssa ja merkittävää osaa kapasiteetista uhkaa sulkeminen lähivuosina. Samoin pitkäaikaisten siirtokapasiteettisopimusten raukeaminen nostaa maiden välisen kaasunsiirron kustannuksia ja täten nostaa joustavuuden hintaa. Kolmas merkittävä syy on Alankomaiden, EU:n suurimman kaasuntuottajan, tuotantoprofiilin muuttuminen talvipainotteisesta tasaiseksi, mikä lisää tarvetta tuoda joustoa maanosan ulkopuolelta, käytännössä joko Venäjältä tai globaaleilta LNG-markkinoilta.

Venäjälle Ukraina on kallein kaasureitti Eurooppaan, joten jousto tapahtuu toistaiseksi sen kautta, siinä missä Nord Streamin ja Jamal-Eurooppa -putken kautta tuodut volyymit pidetään tyypillisesti maksimissaan. Tosin tämänkin jouston kustannuksia lisää se, että Ukrainan Naftogaz on halunnut jo vuoden 2016 alusta saakka miltei tuplata transit-kapasiteettinsa hinnan.

Sen sijaan LNG-markkinoilla on tarjolla yhä enemmän ja enemmän volyymejä, ja kasvava likviditeetti voisi hyvinkin tasoittaa paitsi lyhyen aikavälin kysyntäpiikkejä mutta myös kausittaisia vaihteluja Euroopassa. LNG:n tuleva rooli Euroopassa on kuitenkin vielä suuri kysymysmerkki, sillä toistaiseksi hinnat Aasiassa, jossa talvi tulee samaan aikaan kuin Euroopassa, ovat pysytelleet kroonisesti Euroopassa tarjottuja korkeammalla. Aasian kysynnässä on yhä enemmän myös maanosan sisäistä vaihtelua — kun yhden kulutus laskee ja hinnat hellittävät, toinen lisää ostojaan.

Lähihistoriassa LNG:n kyky tasoittaa Euroopan spot-hintojen heilahteluja on ollut heikko. Syinä tähän on pitkät odotusajat rahdin oston ja toimituksen välillä ja toisaalta se, että markkinatoimijoilla on keskimäärin heikkojen hintojen vuoksi kannustin pitää mantereen LNG-tankit melko tyhjinä kiehumistappioiden välttämiseksi. Toisaalta, jos monien markkinatoimijoiden ja esimerkiksi IEA:n ennustama valtava LNG-tuotannon lisäys toteutuu lähivuosina, joustoa voi helposti riittää myös Euroopan tarpeisiin.

Joustavuus energiamarkkinoilla

Joustavuuden merkitys sekä sähkö- ja kaasumarkkinoille on nousussa. Ensin mainituilla joustavuudesta on paikoittain jo selvää pulaa, ja se toimitetaan mantereella tehottomasti ja suurin päästöin. Maakaasu on ollut uusiutuvien nousussa pääsääntöisesti häviäjän roolissa, sillä sähkömarkkinat ovat hakeneet tarjontajoustonsa alunperin perusvoimaksi rakennetusta hiililauhteesta, ajoittaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Nyt tätä asetelmaa ollaan betonoimassa myös politiikan keinoin, muun muassa “kapasiteettimarkkinoiden” otsikon alla. Maakaasun ja hiilen keskinäisestä hintasuhteesta on muodostunut tärkeimpiä Euroopan sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä määrittäviä tekijöitä, vaikka erinäisiä kieltoja ja tulevaisuuden teknologioita fetisoiva julkinen keskustelu ei asiaa juuri nosta esille.

Jos sähköntuotannon dekarbonisaatio etenee yhä enemmän kieltojen kautta esimerkiksi co2-hinnoittelun sijaan, joustavuuden merkitys kasvaa entistäkin nopeammin. Esimerkiksi Hollannissa on ehdotettu asuntojen irroittamista maakaasuverkoista lain voimalla. Jo hyvin karkea laskelma viime vuosien kuukausittaisiin keskiarvoihin perustuen osoittaa haasteen laajuuden: Saksassa sähkökuorman ero talven ja kesän välillä on 11 GW:n mittaluokassa. Jos maakaasun vähittäiskysyntä korvattaisiin sähkölämmityksellä 1:1, kausivaihteluun tulisi noin 87 GW ylimääräistä, puhumattakaan kuukausien ja päivien välisestä lisääntyneestä vaihtelusta. Joustavuudessa siis riittää haastetta.

 

Kirjoittaja: Vesa Ahoniemi. Ahoniemi (MPhil) on lontoolainen markkina-analyytikko.

Energy is everyone’s business.

Over the course of history, it has become clear that no country can truly be self-sufficient. Especially on energy. And energy, in all its forms, is one of the key elements that runs modern societies. Uninterrupted service is therefore an imperative not only for the sector and its clients but for societies as a whole.

Internationality has been one key aspect of the development of the modern energy sector since its very beginnings. The international nature of the energy sector has only been compounded over time as technologies, supply chains and transport infrastructures connect not only countries but whole continents. Moreover, today’s global challenges, such as climate change has made it clear that no country is an island when it comes to energy. Jatka lukemista

Ota opiksi maailma: Suomi on se todellinen energian edelläkävijä

Pienet ja rauhalliset maat ovat harvoin kansainvälisen median kiinnostuksen kohteena. Poikkeuksen muodostaa suuret tragediat sekä otsikkoon mahtuvat, kansainvälistä merkitystä sisältävät uutiset – kuten kivihiilen käytön kieltäminen 2030 mennessä. Öljynkäytön puolittaminen ei maailman aviiseja hetkauta, vaikka se on hallituksen uunituoreen energia- ja ilmastostrategian ylivoimaisesti haastavin tavoite. Mm. Reuters, Huffington post ja New Scientist keskittyivät uutisissaan juuri hiilestä luopumiseen. Jatka lukemista

The global energy sector is set to witness “Grand Transitions”

[Tämä kirjoitus on WEC Finlandin hallituksen puheenjohtajan Lauri Virkkusen pitämä puhe Tampereen Energiapäivässä 25.10.2016. This article is an excerpt from a speech by WEC Finland’s Chairman, Mr. Lauri Virkkunen at the Finnish Energy day on 25th of October 2016.]

“One rarely gets a first-hand opportunity to witness history in the making. We had one such opportunity a few weeks ago in Istanbul at the triannual World Energy Congress – the main event of our parent organization, the World Energy Council. Jatka lukemista

Uutisseuranta: